SeAMK Talk: SeAMK Master School - Kulttuurituottaja (YAMK)
[Elisa]
Tervehdys SeAMK Master Schoolista. Täällä koulutuspäällikkö Elisa Kannasto ja tänään saan jutella meidän YAMK yliopettajan kanssa tuolta kulttuurituotannon ohjelmasta. Eli ketäs meillä täällä on?
[Satu]
Moi, mä oon Satu Lautamäki ja tosiaankin kulttuurituotannon yliopettajana. Ja Satu, minkälainen tausta sulla on? Taustasta voisi kertoa, että mä oon työskennellyt ennen niin sanotusti opetusuraa, niin luovien alojen ja teollisen muotoilun, markkinointitoimistojen ja muiden tämmöisten maailmassa.
Ja sitten opetusta pidän sekä kansainväliseen markkinointiin tai kansainväliseen liiketoimintaan liittyen ja nyt sitten viime vuosina näihin luoviin aloihin ja kulttuurituotantoon keskittyen.
[Elisa]
Kuulostaa tosi mielenkiintoiselta. Ja sä oot siis kulttuurituotannon yliopettaja ja samalla myös tämän ohjelman YAMK yliopettaja. Mitä sun työhön kuuluu?
[Satu]
Työhön kuuluu opetus erinäisistä aiheista, esimerkiksi yrittäjyyteen ja luovien alojen liiketoimintaan, tutkimusmenetelmiin liittyen. Sitten mä myöskin opetan AMK-puolella oikeastaan samoja aiheita ja ohjaan opinnäytetöitä ja teen tämmöisiä tutkimus- ja kehittämishankkeita, suunnittelen ja toteutan.
[Elisa]
Mitäs tota, jos mennään siihen ylemmän AMK-kulttuurituottajaohjelmaan, niin kenelle se on tarkoitettu?
[Satu]
No se on tarkoitettu, vois sanoa, että ensinnäkin tietysti kulttuurialan ja luovien alojen tekijöille, jotka haluaa kehittää omaa asiantuntemustaan, edetä urallaan, johtoja esimiestehtäviin, kehittää sitä asiantuntijuutta. Mutta myös muiden alojen asiantuntijoille, jotka haluaa kehittää tämmöistä luovaa luovan alan osaamista ja käyttää sitä omassa työssä.
[Elisa]
Niin nykyähän puhutaan aika paljon siitä, että luovilla aloilla on paljon annettavaa myös muille aloille ja esimerkiksi yritykset vois hyötyä tosi paljon luovan alan osaamisesta. Minkälaisilla sisällöillä sitten siellä sitä omaa asiantuntijuutta voi kehittää, kun tässä ohjelmassa on?
[Satu]
No ohjelmassa tietenkin kaikki opintojaksot on suunniteltu niin, että sä pystyt kehittämään sitä asiaa omaan työhön liittyen. Mut sisällöllisesti, jos ajattelee, niin me puhutaan esimerkiksi palvelumuotoilusta, strategisesta ennakoinnista, luovien alojen liiketoiminnasta. Eli tämmöiset on nyt lähinnä semmoiset pääteemat ja oikeastaan näitten sisällä, kun lähdetään sitten kehittämään sitä omaa yritystä tai organisaatiota.
Ja sen lisäksi tietysti sitten vapaavalintaisissa opinnoissa voi kehittää vaikka mitä.
[Elisa]
Niin ja munkin alla on se liiketoimintaosaamisen ohjelma, niin mehän tehdään siinä paljon yhteistyötä. Kyllä, näin tapahtuu. Eli opiskelijat pystyvät esimerkiksi vapaavalintaisena tai ylimääräisenä tai osana sitä omaa tutkintoaan ottaa sitten liiketoimintaosaamisen ohjelmasta opintoja.
[Satu]
Kyllä ja sitä suosittelenkin ehdottomasti, että alkuja on tämä suunniteltukin siihen, että tuodaan enemmän sitä liiketoimintaosaamista kulttuurialan ja luovien alan tekijöille.
[Elisa]
Ja eikö se tue esimerkiksi myös yrittäjyyttä vaikka tosi hyvin tällä alalla?
[Satu]
Kyllä ja aika monikin meidän opiskelijoista on joko sivutoiminen tai päätoiminen yrittäjä ja haluaa kehittää sitä omaa yritystoimintaansa.
[Elisa]
Aivan. No mitä pitää olla valmiina, että voi hakea tähän ohjelmaan? Eli mikä on se virallinen hakukelpoisuus?
[Satu]
Hakukelpoisuuteen liittyen niin suomalainen tai ulkomainen korkeakoulututkinto on määritelty perustutkinnoksi ja sen jälkeen sitten vähintään kahden vuoden työkokemus siltä oman tutkinnon alalta tai sitten tähän kulttuurialaan liittyen.
[Elisa]
Niin eli tämä kahden vuoden työkokemushan on ihan laissa määritelty. Meillä ylemmillä AMKeilla jokaisessa se vaaditaan. Siinä lähdetään hakemaan just sitä, että osaa yhdistää tätä käytäntöä ja teoriaa sitten.
Joo, sä sanoit, että ulkomainen tai suomalainen korkeakoulututkinto. Eli onko tosiaan näin, että sitä alaa ei ole määritelty?
[Satu]
Joo, sitä ei ole määritelty ainakaan vielä. Se on oikeastaan ollut rikkauskin tässä ohjelmassa, että monesti opiskelijat toteavat, että parasta on se, että tapaa eri alojen ihmisiä, eri työtehtävissä toimijoita ja siitä syntyy semmoinen tosi hedelmällinen keskustelu. Ja oppii näkemään, että asioita voi määritellä ja ajatella ihan toisella tapaa riippuen siitä, että millä alalla toimii.
[Elisa]
Kyllä. Ja tuossa sen lisäksi, että me tietysti halutaan tuoda opiskelijoille sitä asiantuntijuutta, niin viedään sitä luovien alojen osaamista aika monelle eri alalle, missä he toimii.
[Satu]
Kyllä. Ja voisi sanoakin, että tämä luova osaaminen on semmoista moniosaamista, jota kaikki alat oikeastaan tarvitsee.
[Elisa]
Minkä verran sinulla on omaa opetusta näissä ohjelmissa? Opetatko sinä koko ohjelman?
[Satu]
En. En sentään koko ohjelmaa, mutta sanotaan, että 2-3 opintojaksoa.
[Elisa]
Ja sitten aika paljon ohjaat näitä opinnäytetöitä.
Eikös niin, että tämä on 60 pisteen ohjelma? Ja sitten kun tuossa mainitsin noin opinnäytetyön, niin se on puolet siitä ohjelmasta, eli 30 pistettä. Eli sillä opinnäytetyöllä on aika iso rooli.
Miten sinä näet opinnäytetyöt tässä ohjelmassa? Mitä annettavaa niillä on opiskelijalle?
[Satu]
Kyllähän se tietenkin laajuudeltaan jo kertoo, että sillä on erittäin paljon annettavaa. Siinä sinä pääset todellakin soveltamaan sitä uutta osaamista joko omaan työhön tai muuhun toimeksiantoon. Sitä ei tietenkään ole pakko siihen juuri nykyiseen työhön tehdä, vaan että voi etsiä sen toimeksiannon muista organisaatioista.
Tai esimerkiksi, miksei vaikkapa harrastusten tai sen oman yritystoiminnan kehittämisen näkökulmasta. Ja että siellä sinä oikeastaan innovoit ja kehität uusia tapoja toimia tai uutta strategiaa tai jotain tämmöisiä ennakoivia suunnitelmia, että miten meidän organisaatio pärjää tulevaisuudessa.
[Elisa]
Tai joskus on tullut vaikka vastaan, että on pidetty tämmöisiä työpajoja, joiden kautta on sitten kehitetty sitä omaa kehittämistehtävää. Niin oppii sitten vaikka fasilitointitaitoja, joka on tosi tärkeä asia. Tällä alalla eikä vain yrityksissä.
[Satu]
Näin on ja hyvä kun sanoitkin tuon, että meillä aika monesti näissä opinnäytetöissä käytetään useampia menetelmiä. Että nämä ei välttämättä ole perinteisiä kysely- tai haastattelututkimuksia, vaan just tämmöisiä osallistavia menetelmiä. Ja että viedään asioita käytäntöön ja testataan muiden kanssa siellä organisaatiossa.
[Elisa]
Ja pakko tietysti mainita, että myös meidän tutkimus- ja kehittämishankkeista saattaa saada itselleen aiheen. Ja joskus alueen elinkeinoelämäkin saattaa meille tarjota niitä aiheita, jolloin sitten lähetään niitä yhdessä tekemään. Säkin teet jonkun verran hanketyötä, eikö niin?
[Satu]
Joo, kyllä. Voisi sanoa, että kulttuurituotannon puolella, kun suunnitellaan hankkeita, niin olen niissä kaikissa oikeastaan mukana. Ja sitten resurssien puitteissa, miten ehdin.
Tällä hetkellä olen kahdessa hankkeessa mukana. Toinen on valtakunnallinen, jossa me kehitetään luovien alojen osaajille tämmöistä Web3-osaamista.
Eli siinä mennään nyt sitten tämmöisiin lohkoketjuteknologioihin, kryptovaluuttoihin, NFT-taiteeseen. Tosi mielenkiintoisia aiheita. Ja sitten toinen on tämmöinen alueellisempi hanke, jossa kehitetään tämmöistä tapahtumaosaamista muille kuin tapahtuma-alalle.
Ja siinä esimerkiksi pidän koulutusta.
[Elisa]
Ja tämä meidän ammattikorkeakouluhan on hyvinkin erikoistunut tähän tapahtumatuotannon osaamiseen, että meillä on se tapahtumatuottaja-diplomia vastaavia. Ja alueelle tämä on tosi tärkeä koko tapahtuma-ala.
Tällä alueella on paljon tapahtumia, erityisesti kesällä, ja se näkyy osana Seinäjokea. Minkä verran onko näissä opinnoissa mahdollisuus kansainvälistyä, tai onko pakko kansainvälistyä?
[Satu]
Ehdottomasti kannattaa kansainvälistyä. On vaihtomahdollisuuksia. Kuka tahansa, joka haluaa lähteä vaihtoon, niin sellainen paikka löydetään ja etsitään.
Ja tietenkin vapaavalintaisissa opinnoissa pystyy suorittamaan kansainvälisiä kursseja. Kansainvälisyys on kaikessa mukana. Mikään materiaali ei enää ole pelkästään esimerkiksi suomen kielistä.
Kaikessa se oikeastaan tulee mukaan. Pohditaan luovien alojen toimintaa, ei vain Suomessa, vaan Euroopassa ja koko maailmassa.
[Elisa]
Kyllä, ja välillä tulee vierailevia luennoitsijoita tai jotakin muuta vastaavaa, jotka tuo meille sitä näkökulmaa, mistä maasta tai kulttuurista ovatkin. Sittenhän meillä on Master Schoolissa tietysti, kun on englanninkielisiä ohjelmia, niin sieltä voi poimia englanninkielisiä opintojakin sitä kautta. Miten monta kertaa olet vetänyt tämmöisen kulttuurituotannon ohjelman läpi?
[Satu]
Minä olen tullut taloon vuonna 2017. Alussa meillä oli joka vuotinen haku ja nyt on ollut joka toinen vuosi. Nyt en muista, onko tämä neljä tai viisi kertaa.
[Elisa]
Eli siinä on jo aika paljon opiskelijoita mennyt sinun käsien läpi niin sanotusti. Minkälaista palautetta heiltä on kuulunut tästä?
[Satu]
Hyvää ja erittäin hyvää palautetta. Kyllä me ollaan oltu ihan siellä kilpailun kärjessäkin verrattuna kaikkiin kulttuurituotannon ohjelmiin. Niin kuin sanoin aikaisemmin, niin aika paljon opiskelijat arvostaa semmoista yhdessä tekemistä ja että keskustellaan yhdessä luokassa tai hybridisti tai Teamsissa verkko-opintoina.
Ja just sen lisäksi myöskin tämä monialaisuus kiinnostaa, että ei tavata vain naapuriorganisaation väkeä, vaan että opiskelijat tulevat ympäri Suomea ja hyvin erityyppisistä yrityksistä ja organisaatioista.
[Elisa]
No, oletko sinä saanut kuulla, että onko opiskelijoille ollut jotain konkreettisia hyötyjä esimerkiksi uralla etenemisessä tai semmoisessa, kun se osaaminen on kehittänyt tämän ohjelman?
[Satu]
Kyllä. Tulee mieleen esimerkiksi eräskin opinnäytetyö- ja kehittämisprojekti, jossa oikeastaan se työ, mitä opiskelija teki työssään, niin johti siihen, että hän samalla sitten sai semmoisen suuren vastuun siitä aiheesta omassa organisaatiossa.
[Elisa]
Juuri näin. Ja siis opiskelijathan valitsevat itse näitä aiheitaan myös?
[Satu]
Joo. Pääasiassahan se tapahtuukin niin, että opiskelija hankkii sen aiheen ja toimeksiannon ja toki me ohjaajina ollaan sitten mukana siinä auttamassa valintoja.
[Elisa]
Ja ihan niin kuin muillakin alueilla, niin joskus se johtaa siellä omassa organisaatiossa etenemiseen ja joskus sitten taas se on vähän niin kuin uudenlainen käyntikortti jonnekin muualle.
[Satu]
Kyllä näitäkin hyppäyksiä tapahtuu, että lähdetään etsimään jostain ihan muusta toimialalta.
[Elisa]
Ja sitten tietysti se, että niin kuin sanoit tuossa, että opiskelijat verkostoituu sen opintojen aikana, niin sieltäkin saattaa löytyä sitten uudenlaisia kollegoja ja muuta, mitä kautta päästään rakentamaan uutta.
[Satu]
Ehdottomasti, että se on oikeastaan kaikissa opinnoissa, sanoisin, että alasta riippumatta, niin kyllä se verkostoituminen on se avainjuttu.
[Elisa]
Täällä aina, että ole ensimmäinen yliopettaja, joka sitä on painottanut, että sillä on valtavasti merkitystä siinä, että kun me kohdataan niitä tavallaan samasta asiasta kiinnostuneita, vaikka onkin hyvin eri tausta, niin sitten siitä syntyy jotakin uutta. Mainitsit tuolla jo, että käytte paljon keskustelua, mutta miten näitä opintoja voi suorittaa?
[Satu]
Opintoja voi suorittaa, siis meillä on aina ollut, että pystyy hybridisti suorittamaan joko lähinä tai etänä. Pyritään siihen, että meillä on tapaamiset noin kerran kuukaudessa, vähintään yksi viikonloppu, eli perjantai ja lauantai. Yleensä pyritään siihen, että vähintään silloin syksyn alussa ja sitten tammikuussa, kun aloitellaan kevättä, että silloin tullaan paikan päälle.
Tosissaan keskustellaan ja tehdään yhdessä, ja se on koettu tosi tärkeäksi.
[Elisa]
Saa sellaisen hyvän startin siihen, takaisin kiinni opintoihin. Mennään vielä vähän luoviin aloihin, koska nyt minulla on tilaisuus sinulta kysyä. Mikä on luovissa aloissa tällä hetkellä hip and cool, eli mistä siellä puhutaan?
[Satu]
Kuten sanoin, Web3-osaaminen on yksi tosi tärkeä. Nyt etsitään ihan uusia sfäärejä ja erilaisia ansaintatapoja, jotka eivät ole ollenkaan perinteisiä. Mennään virtuaalimaailmaan ja metaversumiin.
Mutta ylipäätään ehkä luovilla aloilla edelleenkin on hip ja cool, että miten näitä eri aloja… Siellä on paljon sellaisia perinteisiä toimintatapoja. Uudistutaan ja pitää ennakoida, että mikä se maailma on tulevaisuudessa.
Sitten ehkä myöskin tällainen pienyrittäjyys, että miten siitä kehitytään ja kasvetaan.
[Elisa]
Sä mainitsit tuolla aiemmin sen luovien alojen liiketoiminnan. Johtuuko tämä uusien sfäärien hakeminen siitä, että nämä perinteiset mallit eivät enää toimi? Tai niille ei ole kysyntää vai haetaanko nyt vain rinnakkaista ja lisää?
[Satu]
Ei ne perinteisetkään toimintamallit vähene minnekään. Kyllä ihmiset käyvät edelleenkin tapahtumissa ja haluaa mennä sinne paikan päälle. Suomen markkinat ovat pienet.
Meitä on aika vähän täällä asujia. Uudet ansaintamallit digitalisaation avulla kasvattaa sen markkina. Se tulee kansainväliseksi ja tosi isoksi.
[Elisa]
Tietyllä lailla, mitä olen itse katsonut vierestäni, eikö nyt vähän ole uutta nousua käsityöntekijöille ja oikeasti taiteilijoille, jotka tekevät yksin omaa juttua?
[Satu]
Ehdottomasti. Ei se häviä minnekään. Tällaiset trendit, isot aallot ja muutokset kulkevat koko ajan.
Välillä asiat nousevat esiin ja välillä ne menevät piiloon. Käsityöläisyys ja sen arvostaminen on ollut nousussa jo pitkään.
[Elisa]
Tämä on hankala aihe sinänsä, koska tässä on niin monta. Kun puhutaan kulttuurituotannosta, siellä on aivan valtava aihekirjo, minkä kanssa työskentelee. Mikä sinulle on oma lempiaihe tai juttu kulttuurin sisällä?
[Satu]
Kyllä se varmasti menee tuonne merkitysmaailmaan. Mitä ihmiset, minkälaisia merkityksiä, elämys, teollisuus ja tällaiset asiat, jotka ovat minulle tärkeitä. Sen lisäksi tietysti markkinointi ja brändi, mikä merkitys niillä on, miten niitä voi hyödyntää ja minkälaisia uusia toimintatapoja siellä on ja työkaluja.
[Elisa]
Meillä on siinä mielessä paljon yhteistä. Kun minäkin henkilöbrändien kanssa pelaan tutkimusmaailmassa, brändäys kiinnostaa tosi paljon. Minä itse kanssa uskon, että sen kautta meillä on mahdollisuus kasvattaa liiketoimintaa tosi paljon.
[Satu]
Ehdottomasti. Varsinkin voisi ajatella, että kulttuurialalla ja luovilla aloilla henkilöbrändillä on myös iso merkitys.
[Elisa]
Kyllä. Sitten vielä sellainen. Sinulla on työssä aika paljon monenlaisia asioita.
Mikä sinun työssä on parasta? Mikä on parasta?
[Satu]
Yleensä sanon, että olen chill of all trades. Tykkään monialaisuudesta. Haen monialaiset työt, projektit, aiheet ja keskustelut.
Ne ovat tosi mielenkiintoisia. Ylipäätään keskusteluluokassa, kursseilla, se rönsyilee ja käydään läpi asioita yhdessä ja mietitään, mitä tälle tapahtuu. Se on sellainen arkielämän suola.
[Elisa]
Hyvä, että mainitsit rönsyilyn, koska muuten jäin kansainvälistymisen yhteydessä kysymättä sinulta. Sinä olet tehnyt myös itse kansainvälisiä vaihtoja opettajana. Kerro niistä vähän.
[Satu]
Tässä on tullut viime vuotena oltua lähinnä Saksassa ja USA:ssa vaihdossa. Ne ovat intensiivikursseja, eli menen paikan päälle ja pidän vastaavan laajuisen opintojakson kuin Suomessakin. Voisi sanoa viisi opintopistettä.
Se vedetään neljässä tai kolmessa arkipäivässä peräkkäin. Se on hyvin intensiivinen jakso. Molemmissa paikoissa on ollut opiskelijat lähinnä liiketalouden opiskelijoita.
Aiheet ovat olleet, miten etabloidutaan kansainvälisesti uusiin maihin, miten tehdään markkina-analyysiä ja miten markkinoidaan uusia asioita eri maissa. Ne ovat olleet hirvittävän intensiivisiä, sillä tavalla raskaita ja stressaavia, mutta kyllä sieltä myöskin saa tosi paljon. Onko opiskelijat erilaisia siellä kuin täällä meillä?
En nyt sanoisi, että kaikissa paikoissa törmää ihaniin ihmisiin. Kaikki, jotka ovat kiinnostuneita niistä aiheista ja jotka haluavat niistä keskustella, siitä se oikeastaan syntyy.
[Elisa]
Silloin kun Satu lähtee täältä meiltä opettamaan ulkomaille, niin sieltä yleensä saadaan joku professori meille taas vastaan, että on tosi tärkeää ja hyvää kansainvälistä yhteistyötä, mitä me saadaan meidän partnereiden kanssa tehdä. Tuleeko mieleen jotain muuta vielä tästä kulttuurituottajan ohjelmasta tai ylipäätään kulttuurituotannosta ja SeAMKista, mitä olen unohtanut kysyä?
[Satu]
No ei, varmasti SeAMK on paras meille kaikille. Halutaan sitä ajatusta tukea ja ollaan semmoinen tärkeä yhteishenki. Se on tärkeää ja opinnot vaativat paljon, mutta kun se tehdään mukavassa yhteishengessä, niin se tuo myös paljon.
[Elisa]
Kyllä. Sä mainitsit, että aika paljon opinnoista tehdään myös hybridinä ja ollaan välillä etänä tai aika paljonkin etänä ja pois kampukselta, mutta mikä on sun lempipaikka täällä kampuksella?
Mä oon kysynyt tätä kaikilta yliopettajilta, niin katsotaan mitä sä vastaat.
[Satu]
Mä ehkä sanoisin, että meillä on tuolla Frami F-rakennuksessa semmoinen hieno paikka kuin Seitsemäs taivas, mutta siellä me ei yleensä kyllä noita luentoja pidetä, mutta se on semmoinen inspiroiva ympäristö.
[Elisa]
Joo, se on meidän siis kokoustila Seiska taivas, joka on kuudennessa kerroksessa, koska aina voi olla vähän erilainen. Kyllä, mä myös pidän siitä täällä Frami F-ssa tosi paljon. Hei kiitos paljon Satu, että otit aikaa ja kerroit meille tästä kulttuurituottaja ylempi AMK-ohjelmasta ja eikö me toivoteta kaikki tervetulleeksi tähän ohjelmaan.
[Satu]
Ehdottomasti tervetuloa.