SeAMK Talk: Restonomin verkkopainotteiset monimuoto-opinnot SeAMKissa, osa 1
[Helka]
Hei ja tervetuloa kuuntelemaan kahden monimuoto-restonomiopiskelijan opintokokemuksia. Juontajana toimin minä, Helka. Kertokaa ensin, keitä te olette ja miten päädyitte opiskelemaan restonomiksi.
Tulitteko te esimerkiksi ammattikoulun pohjalta vai lukion? Oliko taustalla jopa työelämää?
[Mira]
No hei, minä olen Mira ja itse olen 10 vuotta työskennellyt ravintola-alalla. Taustalla on lukio ja olen ylioppilas ja tämän lisäksi myös olen tehnyt kokkiopintoja. Koska on kuitenkin palava nautinto ruuanlaittoon ja muuhun, päätin lähden restonomi-puolelle opiskelemaan ja kehittämään itseäni monipuolisemmin.
Tästä syystä päädyin opiskelemaan.
[Miia]
Hei vaan, olen Miia ja en ole tullut suoraan. Olen myös käynyt lukion ja ammattikoulun kaksoistutkintona. Olen ollut myös työelämässä.
Ravintola-alalla olin töissä ja kun opiskelin koulunkäynninohjaajaksi, siirryin opetuksen puolelle tai koulutuksen puolelle. Sitten restonomiksi halusin lähteä opiskelemaan, koska se oli suora jatkumo siitä, että kun kokiksi olen valmistunut, se tuntui oikealta vielä lähteä kehittämään tällä alalla itseänsä.
[Helka]
Mitkä ovat olleet teidän mielestä mieleen painuvimpia opintojaksoja?
[Miia]
Minulla on ainakin hyvinvointia ja terveyttä edistävät ruokapalvelut. Minulla on poksista valittu kaikki opinnot. Juuri ruokakäyttäytyminen ja ruokakasvatus ovat itselläni mielekkäitä aiheita.
[Mira]
Itselläni taas yritystalouteen liittyvät opinnot ovat olleet kaikista mielenkiintoisimmat ja niitä on tullut käytettyä monipuolisesti oppeja. Voin sanoa, että ne ovat itselläni olleet kaikista parhaimmat, mitä on tässä kohtaa saanut opintoja napattua.
[Helka]
Oletteko pystyneet hyödyntämään näitä tähän mennessä olevia opintojaksoja jo teidän työelämässä?
[Mira]
Itse kun työskentelen ravintola-alalla, niin tosi paljon on tullut hyödynnettyä erilaisia kursseja. Tietenkin hieman on pitänyt jalostaa, ettei ihan suoranaisesti, mutta aika lailla on hyvin monessa kurssissa ollut niin, että olen niitä käyttänyt työelämässä tai hyödyntänyt tietoa, mitä olen saanut työelämässä jo opinnoissa. Ja myös toisinpäin, että on vienyt työelämään niitä oppeja, mitä olen oppinut ja uusimpaa tietoa, mitä koulusta olen saanut.
[Miia]
En suoranaisesti työskentele ravintola-alalla, mutta kyllä sieltä pystyy viemään niitä opittuja tietoja työelämään meidän opiskelijoille ja hyödyntämään niitä omassa työssä.
[Helka]
Mitkä on teidän mielestänne monimuoto-opintojen plussia ja miinuksia?
[Miia]
Tämä on ehkä vähän niin kuin plussa ja miinus, että aikataulu ei ole niin sidottu, että pystyy käymään siellä töissä, mutta sitten taas se on miinus siinä mielessä, että aika kuitenkin jostakin pitää löytää.
Sellainen vapaus siinä tekemisessä ja saa tehdä sillä lailla omaan tahtiin, koska itselle se sopivin aika, että se on vähän niin kuin plussa ja miinus.
[Mira]
Ehdottomasti samaa mieltä. Kyllä saa aikatauluttaa oman elämänsä ja myös sen opiskelun, mutta kyllä siinä on myös suuri vastuu, että pysyy aikatauluissa, mikä on itselleen suunnitellut ja järjestänyt, niin se on kyllä ehdottomasti plussa sekä miinus. Se on vain omasta pääkopasta kiinni, että kuinka ne asiat saa järjestettyä.
[Helka]
Vaatii hyvää kalenterointia esimerkiksi.
[Mira]
Juurikin näin.
[Helka]
Miten te pystytte yhdistämään opiskelun ja työelämän ja myös mahdollisen perhe-elämän pyörittämisen?
[Mira]
No voin sanoa, että itselläni ei perhe-elämää ole, mutta enemmänkin tuo työ ja koulu, niin ne on aika lailla omassa elämässä tällä hetkellä aika iso tekijä. Ehkä sellaista miettimistä, pohtimista ja kalenterointia, että tietää, minä päivänä on koulua, minä päivänä on töissä. Ja se, että muistaa sen, että mikä siinä on se punainen lanka siinä opiskelussa ja pysyy siinä opiskelussa mukana.
Että on jopa vähän itsekäs, että ei lupaudu töihin, jos on niitä koulupäiviä, vaan keskittyy siihen kouluun, kun se varattu aika on sille koululle ja sitten kun on töitä, niin sitten on siellä töissä. Ja siinä on myös se, että pitää muistaa, että ei paahda niitä koulutehtäviä kaikkia kerralla, vaan juurikin ottaa vaikka muutaman tunnin per päivä, kun tekee muutaman kouluhomman, niin sitten jää myös vapaa-aikaa. Että ei tee kaikkia kerralla, vaan vähän kerrallaan sen, niin se on kaikista parasta.
[Miia]
Joo, kyllä, että mulla itsellä on vähän eri tilanne, että mulla on viisi- ja seitsemänvuotiaat lapset. Ja he on tosi aktiivisia, harrastavat paljon ja näin, että kyllä siinä välillä tulee aikataulun kanssa tai aikataulutuksen kanssa ongelmia tai haasteita. Mutta sitten se vaan pitää ottaa esimerkiksi illasta se aika, kun lapset menee nukkumaan, niin sitten tehdä just niin kuin Mira tuossa sanoi, että muutaman tunnin niitä, ettei sitten yritäkään ihan kaikkea kerralla.
Ja sitten tosiaan tämä oma tukiverkosto kyllä auttaa sitten, että pääsee mummolaan ja mammolaan, jos äitin pitää tehdä koulutehtäviä. Mutta tässä painottuu kyllä todellakin tuo aikataulutus.
[Helka]
No riittääkö Mira sinulla esimerkiksi vapaa-aikaan aikaa sitten? Kerro, että teitkö sinä esimerkiksi aamuvuoroja vai iltavuoroja, mihin sinulla painottuu työelämä?
[Mira]
No minulla on työelämä hyvin pitkälti niin, että minä olen kaikki illat töissä, että työvuorot loppuu joskus yhdeltä yöllä jopa. Ja yleensä minä teen kouluhommia sitten työpäivän jälkeen. Eli saattaa mennä sinne aamuneljään, kun minä teen kouluhommia, koska siinä on vielä virtaa sitten töiden jälkeen.
Että tulee nukuttua hyvin pitkään sitten päivät. Mutta se, että kun on koulupäiviä, niin silloin ne on yleensä siinä aamusta. Että saattaa olla välillä vähän väsykin herätä silloin aamulla kouluun, mutta se yllättävän nopeasti kuitenkin itsellä tasoittuu.
Että toisena kouluaamuna ei ole helppo herätä, että ei siinä mitään. Mutta se on vaan, että tavallaan omasta itsestä kiinni, että koska on paras aika niitä tehdä, niitä koulutehtäviä. Ja juurikin kun itsellä on tämä iltapainotteinen tämä elämä, niin se myös pitää miettiä niin, että tekee sitten kun itselle sopii, niin koulutehtäviä tai muuta vastaavaa.
[Helka]
Kyllä. No koetteko, että olette saaneet opettajilta tarvitsemanne tuen ja avun?
[Miia]
Kyllä. Ehdottomasti, että tosi nopeasti vastataan sähköposteihin. Ja kyllä hyvin olen saanut sitä apua, että eikä ollut tyhmiä kysymyksiä.
On saanut hyvin apua, kyllä.
[Mira]
Täytyy sanoa, että itse olen välillä jopa hämmästynyt, että kun laittaa sähköpostia eteenpäin ja kysyy jotain, niin parissa minuutissa tulee vastaus. Voin sanoa, että todella hienoa, että kuinka nopeasti niihin reagoidaan. Ja myös ihanaa nähdä se, että kun itse olen tällainen viikonlopputekijä, että olen töissä viikonloput, niin jos satun innostumaan tekemään kouluhommia viikonloppuisin, niin jopa viikonloppuisin tulee vastauksia.
Ei ole väliä, että mikä päivä, että ei ole tavallaan sitä, että maanantaista perjantaihin tiettyyn kellonaikaan, vaan sillä ei ole merkitystä, että mihinkä aikaan sitä sähköpostia laittaa, niin se on kyllä ollut aivan huikea.
[Helka]
Kyllä. Pystyy samaistumaan tuohon, kun itsekin opiskelen monimuoto-opinnoissa restonomiksi, niin nopea on kyllä tämä. No sitten, miten te taas koette, kun te ette nää juurikaan toisia opiskelukavereita fyysisesti, niin onko se ollut haastavaa alkuun?
[Mira]
No täytyy sanoa, että itse tämmöinen sosiaalinen kun olen, niin on se ollut outoa, että sitä ei välttämättä ihan tajunnutkaan heti, että jaa minä opiskelen, koska ei tullut käytyä koululla, ei nää niitä luokkatovereita fyysisesti tavallaan täällä, vaan on aina sen Teamsin välityksellä ja etänä. Ja myös se, että aika harvoin kuitenkin on kamerat päällä tai video päällä, että näkee toisen kasvot, niin sitten kun näkee täällä paikan päällä ihmisiä, niin se tulee yllätys, että aah sinä näytit tältä. Mutta kyllä siihen sitten tottui loppujen lopuksi.
Mutta kyllä itse kokisin, että olisi hienoa esimerkiksi jotakin ryhmätöitä tehdä. Että istutaan kahvikupin ääressä, saman pöydän ääressä ja jutellaan. Että se on aina ollut paljon haastavampaa, kun pitää selvitellä sitten Teamsin välityksellä, että mitä ryhmätöitä tehdään.
Mutta kyllä siihen vaan sitten tottui loppujen lopuksi.
[Miia]
Joo, mulla on kyllä ihan samoja ajatuksia tuosta, että itsekin olen myös sosiaalinen ihminen ja kaipaan sitä sellaista kasvotusten juttelua ja tällaista. Mutta että hyvin on kuitenkin saanut sitten Teamsin välityksellä hoidettua asiat. Että justiin Miran kanssa ollaan paljon oltu.
Että vaikka ei meillä mitään ryhmätöitä välttämättä olisi ollut päällä, niin sitten ollaan tehty omia tehtäviä. Monta tuntiakin sitten. Mikähän meillä on ennätys?
Varmaan seitsemän tuntia ollaan Teamsin välityksellä oltu. Että yhtäkkiä joku kahden tunnin hiljaisuus siinä, että molemmat vaan tekee omiansa ja sitten taas toimitellaan ja autetaan. Sillä lailla kyllä olen tutustunut ihmisiin.
Mutta kyllä ehkä vähän kaipaa sitä sellaista kasvotusta.
[Helka]
Totta kai. Ymmärrettävää se on. Kiitos näistä ajatuksista tähän mennessä.
Jatketaan seuraavassa jaksossa sitten harjoittelusta ja työelämästä ja tulevaisuuden suunnitelmista. Kiitos.