SeAMK TALK: Restonomi – moniosaaja
[Helka]
Tervetuloa kuuntelemaan Seinäjoen ammattikorkeakoulun Restonomien opintokokemuksia. Studiossa vieraana opintojen loppusuoralla olevat opiskelijat Julia, Senni ja Miikka. Heitä jututtaa opintojen alkuvaiheessa olevat opiskelijat Helka ja Anniina.
Kerro ensin kuka olet ja mistä päin olet tullut Seinäjoelle.
[Miikka]
Moi, olen Miikka ja olen tullut Varsinais-Suomesta Seinäjoelle opiskelemaan Restonomiksi.
[Senni]
Hei, olen Senni ja olen tullut Kiuruvedeltä Pohjois-Savosta vähän kauempaa.
[Julia]
Hei, olen Julia ja olen tullut Virroilta, joka on Pirkanmaalla.
[Helka]
Mukava kuulla. Ennen kuin mennään Restonomi-opintoihin, kerro millainen kaupunki Seinäjoki on opiskelijoille ja millaisia harrastusmahdollisuuksia täällä on.
[Senni]
Seinäjoki on tällainen soppelin iso, mutta kumminkin kompakti pieni. Täällä löytyy paljon erilaisia harrastusmahdollisuuksia koululta ja kaupungilta. Kaikkea joko liikuntaa tai kulttuuria.
Löytyy paljon kaikkea ihan kiinnostuksesta riippuen.
[Julia]
Joo, ainakin semmosena isona tiiän, että koululiikuntavuorot on tosi suosittuja opiskelijoiden keskuudessa.
[Helka]
Moni kaveri käy niissä. Kyllä, eli löytyy tekemistä ihan täältä koululta ja myös kaupungilta. Millaisia odotuksia teillä oli Restonomi-opinnoista ja muuttuiko odotukset opintojen vaiheessa tai jatkuessa?
[Miikka]
Ei ollut sillee mitään sellaisia, mitä odotti. Tämä liittyisi enemmän ravintolaan puolelle, mutta täällä on avautus aika paljon muita. Tässä on muitakin mahdollisuuksia ravintolaan lisäksi.
Kaikkea, mihin voi suuntautua.
[Senni]
Mä olin tosi avoin opintojen alussa, että oli toki odotuksia, mitä voisi olla. Enemmän ravintolaan painottu, mitä tiesin alunperin.
Kun ruvettiin opintoja esittelemään enemmän, niin sieltä hänestä paljastui, että on paljon monialaisempaa. Löytyy kaikkea muutakin kuin vain ravintolaa. Löytyy matkailua, ravitsemusta ja kaikkea.
[Julia]
Mulla ei ollut oikeastaan mitään odotuksia. Tulin aika sokkona. Tiesin, että jotenkin liittyy kokkihommiin ja ravintolaan, mutta en oikeastaan tiennyt etukäteen, mihin ryhdyin.
[Anniina]
Kiitos tästä. Sitten vähän tästä ensimmäisestä vuodesta. Ensimmäiseen vuoteen meillä kuuluu perusopintojen ja ruokapalvelujen tuottamista.
Meidän opiskelijaravintola Prikassa sekä keväällä harjoittelua. Kuinka tärkeäksi koette ensimmäisen vuoden perusopintojen olevan ennen syventäviä opintoja?
[Miikka]
Kyllä koen, että ne on tärkeitä. Siitä on semmoisen hyvän pohjan, mitä lähtee miettimään näitä toisen vuoden syventäviä ja kolmannen vuoden syventäviä.
[Senni]
Nimikin perusopinnot ovat hyvin tärkeitä. Olen tullut itse lukiopohjalta tähän kouluun ja toki olen ollut töissä pikaruokaravintolassa ennen. Jotenkin oli tuttua hommaa, tuo ravintolatyö, mutta sitten tien ihmisiä, jotka eivät olleet ollenkaan ravintolassa töissä tai eivät tienneet mitään ruoka-alasta.
Perusopinnot ovat hyvin tärkeitä siinä opintojen alussa ennen syventäviä.
[Julia]
Minä itse olen myös lukiopohjalta tänne tullut. En ole ikinä ollut missään ravintolassa tai missään tällaisessa ruoka-ajoitussa töissä. Minulla oli ihan uusi ala, niin sen takia ne olivat tosi tärkeitä perusopinnot, että sai esiin jonkinnäköisen käsityksen siitä, minkälaista se on se ravintolamaailma.
Toki se sitten auttoi ne perusopinnot miettimään sitä, mihin haluaa suuntautua. Onko se sitten ravitsemusta, enemmän ravintolamaailmaa, tuotekehitystä tai muuta.
[Anniina]
Eli ei vaadita minkäänlaista aiempaa kokemusta, jos restonomiksi haluaa tulla. Tosiaan ensimmäisen vuoden keväällä on ensimmäinen harjoittelu.
Kertokaa teidän harjoittelustanne ja millaisia vinkkejä antaisitte meille harjoittelupaikan valitsemisessa.
[Miikka]
Minulla oli kahden vuoden ravintola-alan kokemus. Sain hyväksi luettua perusharjoittelun kokonaan.
[Senni]
Olen mennyt A´la Carte ravintolaan harjoitteluun ensimmäisenä vuonna. Sieltä löytyi ilta-aikaan A´la Carte puoli ja lounasaikaan oli ihan buffetlounas. Minulla ei sinänsä ollut juuri tuollaista työstä mitään kokemusta.
Ensimmäisen kuukauden olin keittiössä töissä ja toisen kuukauden olin salin puolella. Jäin itse asiassa suoraan harjoittelussa töihin siihen paikkaan. Jäi niin hyvät kokemukset.
Minulle tarjottiin mahdollisuutta jäädä. Olen siellä ollut töissä. Jos on jotain vinkkejä harjoittelun menemiseen.
Miettii monta erilaista vaihtoehtoa eikä kiinny siihen yhteen paikkaan. Jos ei sinne pääsekään niin ei tule pettymyksenä. Avoin monille eri vaihtoehdoille eikä vain lokeroidu sinne yhteen paikkaan.
[Julia]
Perusharkkapaikkaani oli hyvinkin perustuotantokeittiö. Jossa pääsin vähän hoitamaan justiin buffet-tyylistä lounasta. Sitten leivoin siellä sämpylää ynnä muuta.
Sellaista tosi peruskeittiötyötä, joka ei minun mielestä hyvä koska, ei ole juuri ikinä ollut mitään kokemusta sellaisesta. Siinä sitten hyvin pääsin tutustumaan siihen keittiöhommaan.
Ja oppii vähän kaikkia perusteita siitä. Ja ehkä vinkkejä. Jos ei oikeasti ole kokemusta niin suosittelen ehkä katselemaan aika peruspaikan.
Ettei kannata heti lähteä syvään päätyyn. Toki varmasti erilaisissa ravintoissa saa ihan erilaisia kokemuksia. En oikein tiedä.
[Helka]
Kiitos vinkeistä. Oli just mukava kuulla, että teillä oli erilaiset kokemukset ensimmäisestä perusharjoittelusta. Toinen vuosi meillä painottuu johtamiseen ja syventäviin opintoihin.
Mitä syventävien opintojen kursseja valitsitte?
[Miikka]
Mulla oli ruokatuotantoprosessit. Sitten oli Planning of menus, joka sisälsi ruokalista suunnittelua. Sitten mulla oli tuotekehityspaketti.
Me päästiin suunnittelemaan semmoinen oma annos. Ja sitten mulla oli älykkäät ratkaisut, joihin liittyy keittiötilojen suunnittelu ja teknologiaratkaisuja.
[Senni]
Mä oon opiskellut syventävissä opinnoissa ravitsemusta. Sitten oon opiskellut ruokakasvatusta. Sitten meillä oli semmoinen elämystapahtumaprojekti.
Sitten mä oon vähän matkailuakin opiskellut.
[Julia]
Mulla oli myös nämä ravitsemuspuolen opinnot. Ja juuri tämä elämystapahtuma myös. Aikailla samat kuin edellisellä.
[Helka]
Eli teillä painottu ravitsemuksen puolelle nämä syventävät opinnot.
[Anniina]
Sitten vähän tästä kolmannesta vuodesta. Kolmantena vuonna on muun muassa syventävä harjoittelu. Missä olitte harjoittelussa ja mitä siitä jäi päällimmäiseksi mieleen?
[Miikka]
Mä olin harjoittelussa Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa. Se on tutkimus-, kehittämis- ja innovatiivitoimintaa. Mä olin osatoimijana SeAMKin hankkeessa, semmoisessa kestävän ja vastuullisen ruokaprovinssihankkeessa.
Harjoittelussa jäi mieleen se, että lähinnä tällaista työtä haluan tehdä tulevaisuudessakin. Oli sen verran mielenkiintoista.
[Senni]
Mä sanoinkin äsken, että mä jäin ensimmäistä harjoittelusta töihin tähän samaan ravintolaan. Sitten kun tuli ajankohtaiseksi miettiä syventävää harjoittelua, niin otin yhteyttä esihenkilöön ja kysyin, että olisiko mahdollista olla samassa paikassa syventävässä harjoittelussa. Se onnistui ja mä pilkoin ensin mun harjoittelun puoliksi.
Mä tein ensin puolet siitä tosiaan siinä ravintolassa. Jätin vielä auki, että missä toisen puolikkaan teen. Mietin vaihtoehtoja ja sitten päädyin kumminkin tekemään toisenkin puolen siinä samassa harjoittelupaikassa.
En sitten mennytkään mihinkään muualle hakkaamaan. Olin koko harkan siinä samassa ravintolassa.
[Julia]
Mä tiesin siinä syventävän harjoittelun suunnitteluvaiheessa, että en välttämättä halua tehdä sitä ravintolassa, koska ehkä tuovat urahaaveet eivät sijoitu ravintolaan. Kyselin meidän ohjaavalta opettajalta ja hän ehdotti tällaista järjestötoimintaa. Menin sitten tähän läheiseen järjestöön, missä tehdään hankkeita ja kaiken maailman muuta toimintaa.
Neuvontatyötä ynnä muuta. Sieltä pääsin sitten järjestämään vähän tapahtumia ja tekemään somematskua ja suunnittelemaan reseptiikkaa ynnä muuta. Se oli kyllä tosi mukava paikka.
Oli mukava nähdä, että restonomi voi tehdä muuta kuin olla ravintolassa.
[Anniina]
Miten nämä harjoittelut erosi toisistaan?
[Senni]
Ensimmäisenä vuonna tein paljon arvi-työntekijän töitä. Keittiössä misasin, eli tein esivalmisteita. Olin nostamassa ruokaa.
Salin puolella toki ihan perus- ja salityöntekijän työtä tein. Syventävässä harjoittelussa menin nimenkin mukaisesti syvemmälle. Seurasin kaikkia esihenkilöitä, mitä he tekevät työpäivissä.
Olen ollut tekemässä työvuorolistaa ja tilauksia. Olen ollut maksamassa palkkoja. Keittiössäkin tein keittiöpäällikön hommia.
Salin puolella vuoropäällikön hommia. Seurasin sivusta. Sinänsä en ole tehnyt samaa, mutta samassa paikassa.
Pääsin sukeltaa syvemmälle tavallaan.
[Anniina]
Kuitenkin, kun ollaan kolmannessa vuodessa, opparit ovat tässä läsnä. Oliko opinnäytetyön aiheen päättäminen helppoa? Mitä opintoja olette hyödyntäneet omassa opinnäytetyössänne?
Mistä te olette tehneet sen teidän opparinne?
[Miikka]
Sain tuolta harjoittelusta sen hankkeen kautta opinnäytettyä aiheen. En aluksi lukkoon sitä, kun minulle ehdotettiin sitä. Kun olen touhunnut sen parissa noin puolitoista kuukautta, päätin, että tämä on todella hyvä aihe.
Pidän tämän ja otan tämän aiheen itselleni. Käytin tämä aihe, jos liittyisi ruokapalvelujen ympäristövastuullisuuteen. Hyödynsin opintoja, tutkimus- ja kehittämistyötä ja ruokapalvelun laadun kehittämistä.
Ruokapalvelujen laadun kehittämisessä oli aika paljon näitä ympäristöasioita.
[Senni]
Minun opparin aihe on painottuu enemmän ravitsemukseen ja ruokakasvatuksen puolelle. Kun olin käynyt syventäviä opintoja, tein parin kanssa työn. En ole tehnyt yksin opinnäytetyötä.
Meidän aihe painottuu Seinäjokisten nuorten välipalatottumuksiin. Siinä oli pieni kehittämistyö. Tämä aihe on meidän oma keksimä.
Ei ole mitään toimeksiantajaa sillä työllä. Otettiin yhteyttä ensin opettajaan, että meillä olisi tällainen aihe. Onkohan tällaisen tekeminen mahdollista?
Siitä on pikkuhiljaa muotoutunut aihe. Otettiin myös opparin ohjaajaan yhteyttä. Haluaisiko hän ohjata meitä?
Hänen kanssaan mietittiin lisää sitä aihetta. Miten voisi muotoilla sen opinnäytetyöksi.
[Julia]
Kun minulla oli syventävät opinnot ravitsemuksen puolelta, aloin miettimään, että tahtoisin tehdä ravitsemukseen liittyvän opparin. Otin yhteyttä meidän koulun ravitsemuksen yliopettajaan. Hänellä sattui olemaan juuri tällainen aihe.
Minun oppari käsittelee eteläpohjalaisten nuorten digipelaamista, ravitsemusta ja itse vuorovaikutusta. Aihe on, että miten digipelaaminen vaikuttaa ruoankäyttöön.
[Helka]
Sennille tulisi kysymys, että miksi keksit juuri tämän aiheen opinnäytetyöhön?
[Senni]
Hauska, kun kysyt. Me aloimme muutama vuosi sitten puhumaan opintonäytetyöstä ja aiheista. Yksi ilta keskusteltiin spontaanisti erilaisista aiheista, mitkä liittyivät ravitsemukseen.
Molemmilla oli ajatus ollut omasta nuoruudesta. Minkälaisia välipaloja on tullut syötyä, mitä on huomannut, että nuoret syövät. Molemmilla oli samanlainen havainnointi siitä, että paljon painottuu paistopistetuotteisiin, energiajuomiin ja terveellisiin ja hyvänlaatuisiin välipaloihin.
Se tuli yhteisestä ajatuksesta, että tästä voisi tehdä opinnäytetyön. Kuinka päästäisiin vaikuttamaan yhdessä nuorten välipalatottumuksiin ja tutkia sitä. Tästä lähdettiin muovailemaan meidän aihettamme.
[Helka]
On ajankohtainen aihe. Tätä varmasti kaikki ovat nähneet. On helppo tarttua kaupastakin mukaan, kun paistopistetuotteet ovat tällaiset.
Hyvä ja ajankohtainen aihe.
[Senni]
Kyllä ja ihan muidenkin kuin nuorten. Me aikuisetkin varmasti tätä samaa tehdään. Varmasti jokaiselle hyviä vinkkejä sieltä.
[Helka]
Kyllä, ehdottomasti. Ei muuta kuin lukemaan teidän opinnäytetyö, niin saamme kaikki muutkin hyviä vinkkejä.
Julialle tulisi sama kysymys, että miksi päädyit tähän aiheeseen opinnäytetyössä. Kerro vähän syvemmin siitä.
[Julia]
Ehkä se tuli siitä, kun tiesin meidän opettajamme olevan hyvin perehtynyt juuri tähän hankemaailmaan, mitä pääsin jo siinä minun harjoittelussa vähän syventymään siihen. Kiinnostuin harjoittelussa tästä hankehommasta. Hän ehdotti, että minulla olisi tällainen hanke, missä olisi opparin aihetta.
Ehkä se ensimmäisenä herätti kiinnostuksen. Kun aloin aiheesta lukemaan digipelaamisen, elintapojen ja ruoankäytön yhteyksistä, niin ehkä se alkoi kiinnostamaan siinä. Siihen tuli syvennyttyä aika nopeasti aika paljon.
Ei ole ehkä mikään helpoin aihe, että ruoankäytön ja digipelaamisen yhteyksistä ei juuri ole mitään materiaalia. Se on tullut huomattua tässä opparia tehdessä. Ehkä sitä kiinnosti, että nyt minä ainakin tutkin tätä asiaa tässä.
Ehkä saan jotakin aineistoa ja vastauksia tästä aiheesta.
[Helka]
Kyllä, loistavaa. Miikalla oli myös tällainen hanke. Kerro sinä, miksi sinä myös päädyit tähän aiheeseen?
[Miikka]
Tämä aihe oli todella mielenkiintoinen ja ajankohtainen. Ne olivat ne päällimmäiset syyt. Olen itseäni aina kiinnostanut ympäristöasiat tosi paljon.
Tämä oli mielestäni todella hyvä loppuun tehdä tästä aiheesta opinäytetyö.
[Helka]
Tässä nähtiin, että on hyvin erilaisia opinäytetöitä, mitä voidaan tehdä. Se on juuri mahtavaa, että tuodaan sitä erilaisuutta esiin. Nyt kun teidän opinnot alkavat olla loppusuoralla ja valmistuminen häämöttää, niin on pakko olla mielessä ja olla, että minkälaisia urasuunnitelmia teillä on?
Onko mahdollisesti mielessä jatko-opinnot jossain vaiheessa?
[Miikka]
Tarkoituksena olisi, että toivoisin, että hankemaailmaan pääsisi enemmän ja syvemmin. Kaikkea tutkimista ja kehittämistä. Pitää sinne jatko-opintoihin varmasti parin vuoden päästä hakea.
Todennäköisesti restonomi-yamkkiin tai vastaavasti maisteriohjelmaan.
[Senni]
Itse olen toistaiseksi ainakin vielä töissä tuossa ravintolassa. Haaveena ehkä joskus olisi sitä ravitsemusta päästä opiskelemaan lisää, mutta en vielä tiedä miten, minne ja koska. Olen hyvin avoin kaikille vaihtoehdoille.
Ehkä tästä hetken laskeutuu näistä opiskeluista, niin katsoisi sitä, että miten elämä vie.
[Julia]
Minulla olisi nyt tässä hetken ajatus tehdä töitä. Ei nyt ihan heti ole haaveita takaisin koulun penkille, mutta vielä en ole ihan varma, että missä ne työt on tai mitä se on. Mutta sen tiedän, että en ihan loppuelämääni ainakaan ravintolassa haluaisi olla töissä.
Enemmän haaveita ehkä sijoittuu sitten koulutus, niin kuin joko opettaja tai joku muu kouluttaja tai juuri joku ohjaustyö voisi olla sellaista minua kiinnostavaa. Ehdottomasti vielä haluaisin mennä opiskelemaan juurikin ravitsemusta tai sitten jotain muuta, mutta en vielä osaa ehkä tarkemmin sanoa.
[Helka]
Kyllä, mukava kuulla. Sitten tällainen kysymys, kun aloitetaan loppusuoralla. Muuttuko teillä sitten käsitys restonomin toimenkuvasta näiden opintojen aikana?
Ja jos muuttui, niin miten?
[Miikka]
Muuttuisi ja ehdottomasti positiivisempaan suuntaan. Se oli semmoinen niin rajoittunut sekä siitä aluksi, että ajattelin, että se vain on pelkkää ravintolatoimintaa. Mutta se avasi niin paljon mahdollisuuksia muuallekin, että markkinointia, just hanketoimintaa, palveluiden kehittämistä ja matkailua.
[Senni]
Kyllä, siis itselläni on ihan samat ajatukset, että on tullut nähtyä tässä, että restonomi on paljon muutakin kuin vain ravitsemispalveluiden johtajatyötä. On tosi monialainen ja voi tehdä melkein mitä vain, mitä just Miikkakin sanoi.
[Julia]
Joo, itselläni onkin käsitys muuttunut hyvin vahvasti jo siitä, mikä oli se ennakkokäsitys. Eli en oikein tiedä mitään. Sitten aluksi ajattelin, että tämä on nyt pelkkää tätä ravintolahommaa, koska meillä alussa on aika paljon niitä ravintolaan perehtyviä opintoja.
Mutta sitten tässä opintojen matkalla onkin sitten syntynyt niitä omia mielenkiinnon kohteita ja just se haluaa suuntautua sinne ravitsemukseen ja tämmöiseen. Että, kyllä on käsitys muuttunut. Aluksi oli vähän sellainen ajatus, että Aijaa, että tuleeko meistä vuoropäälliköitä ravintolaan, mutta ei tule.
[Helka]
Kyllä. Samaistun vahvasti teidän ajatuksianne, että itsellekin kun lähdin opiskelemaan, niin melkein kaikki läheiset sanoivat, että sinusta tulee kokki ja sinä menet ravintolan töihin ja siellä kun sinä olet ja sitä kun sinä nyt haluat, niin on kyllä muuttunut itsellekin tässä puolen vuoden, vähän reilun puolen vuoden aikana käsitys siitä, että ei tämä ole vain pelkkää ravintolamaailmaa. Että, on paljon monipuolisempaa tämä opiskelu ja se, että mitä voi tulevaisuudessa tehdä.
No sitten kertokaapa teidän vähän yhteenvetoa teidän opinnoistanne, että miten kiteyttäisit omat opintosi ja mitkä ehkä olivat semmoisia tähtihetkiä teidän opinnoissanne, mitkä ovat jääneet vahvasti mieleen?
[Miikka]
No tähtihetkiä, mitä minulle on tullut mieleen, niin on ehdottomasti ollut harjoittelu ja sitten tuo tuotekehitysprojekti, mitä me olemme tehneet syventävässä.
[Senni]
No minulla on opiskeluihin liittynyt paljon muutakin kuin minä sitä itse opiskelua. Että, minä olen ollut aika aktiivinen koko minun opiskeluitten ajan. Että, olen tehnyt muutakin kuin pelkkää opintoja.
Olen ollut hallitustoiminnassa mukana, olen ollut tutorina pari vuotta ja olen saanut kavereita hirveästi muiltakin aloilta ja tuttuja tuolta. Sitten tosiaan, no varmaan harjoittelusta, kun se työpaikka tarttui myös matkaa. Ja olenhan minä ollut restokisoissakin ja kävin viime keväänä Belgian intensiiviviikolla.
Että, olen päässyt vähän maistamaan tällaista vaihtoakin. Että, on aika paljon erilaisia kokemuksia kuin vain sitä peruskurssien suorittamista.
[Julia]
Ja pakko nyt mainita itselle yhtenä huippukohtana johtovuorot. Kun olen tässä rakkaan johtoryhmäni kanssa täällä podcastissa nyt haastateltavana, niin pakkohan se nyt on mainita, että oli sekin aika mukavaa. Että, vaikka tosiaan ei ehkä ravintola maailma ole minun tulevaisuuden paikka, niin kyllä ne silti oli hauskoja päiviä päästä suunnittelemaan ja toteuttamaan sitä ravintojen toimintaa.
Ja restokisatkin ovat yhtenä aika isona sellaisena muistettavana juttuna tässä koulutuksessa.
[Anniina]
No Senni ja Julia, te olitte restokisoissa, niin voitteko te vähän kertoa siitä lisää?
[Senni]
Mitä te siellä teitte ja mitä siellä tapahtui? No ne restokisathan on semmoiset restonomien tietotaitokisat. Ja me oltiin tosiaan tänä keväänä tuolla Porissa sellaisissa, oliko ne siis teollisuusmatkailurestokisat.
Ja kyllä siis avarsi paljon, että mitä kaikkien restonomi voi tehdä ja miten paljon erilaisia meitä restonomeja on. Kun Suomessakin restonomikoulutusta on tosi paljon erilaisissa oppilaitoksissa ja se vaihtelee aika paljon, että minkälaista se on, niin oli kyllä aika hauska päästä huomaamaan, että miten erilaisia me ollaan kaikki, vaikka me ollaan sama nimikkeen alla, restonomi, mutta sitten kaikki on ihan erilaisia.
[Julia]
Joo, se on oikein kiva kokemus, että siellä oli vähän semmoinen resto-henki, jotenki tuntu, että kaikki ollaan sitä samaa klaania, mutta silti kaikilla on vähän erilaista tietoa ja taitoa ja osaamista. Ja siellä pääsi sitten tutustumaan erilaisiin eri paikoissa tuleviin restonomeihin. Ja se oli hienoa myöskin, kun omalla ryhmällä syntyi semmoinen ryhmähenki ja tietyt tiedot ja taidot sitten korostui aina jokaisella eri tehtävissä.
Ja syntyi vähän niin kuin roolit. Mutta oli tosi hieno kokemus ja oli kyllä hienoa päästä näkemään ja kokemaan kaikkia erilaisia asioita ja näyttämään vähän omia taitojansa.
[Senni]
Ja kyllähän me voitettiinkin.
[Julia]
Kyllähän me voitettiin myös yksi tehtävä, että kävi aika hyvin.
[Anniina]
Kyllä. No niin, loistavaa. Minkälaisia tehtäviä siellä oli?
Mihin ne perustuivat? Ja oliko siellä esimerkiksi ravintolapuoleen ja matkailupuoleen erilaisia tehtäviä vai keskittyivätkö ne vain yhteen aiheeseen?
[Senni]
Jokaisella tehtävällä oli oma toimeksiantaja. Että niiden yhteistyökumppaneiden kautta meille tuli tehtävät sieltä. Ja sitten aika paljon painottu siihen matkailuun ne tehtävät.
Ja sitten se tehtävä, mikä me voitettiin, oli Porijazz:eille sellainen festareitten kehittämissuunnitelma. Niin se me voitettiin. Sitten oli Sokokselle sellainen matkailupaketin suunnitelma.
Mikä se meidän kolmas tehtävä oli?
[Julia]
Kolmantena tehtävänä oli Noormarkun ruukin mainosvideon suunnittelu ja kuvaus. Että, siinä piti sitten opetella lennosta vähän editoimaan ja kuvaamaan ja vaikka mitä. Mutta tässäkin olikin ihan hauskaa.
[Senni]
Eli vähän vähemmän mihinkään ravintolapuoleen. Tällä kertaa tehtävät painottivat enemmän siihen matkailuun. Mikä ehkä meille vähän vieraampi, mutta monelle muulle sitten olikin ihan tuttua juttuja.
[Julia]
Joo ja sehän teemahan vaihtuu joka vuosi. Ja nyt kun oltiin Porissa ja Porissahan restonomit on pitkälti näitä matkailualan tyyppejä. Niin ehkä sen takia oli enemmän tällainen matkailupainotteinen tämä restonomikisa.
Mutta ensi vuonna varmaan erilainen.
[Anniina]
Jes, loistavaa. No Senni ja Julia, te olette olleet mukana ResSa ry:ssä ja Tutor-toiminnassa. Voitteko vähän kertoa siitä, että mitä se oikein on?
[Senni]
No ResSA ry on tosiaan restonomien opiskelijayhdistys täällä SeAMKissa. Olen ollut puheenjohtajana ja Tutor-vastaavana.
[Julia]
Ja olen nyt ollut kaksi kautta varapuheenjohtajana.
[Senni]
Ja mitäs me nyt hallitustoiminnasta voitaisiin sanoa. Pääsee tekemään erilaisia juttuja. Me ollaan käyty esittäytymässä muille vuosikursseille.
Olen Tutor-vastaavana. Totta kai huolehtinut tutoroinnista. Ja sitten puheenjohtajana hallituksen pyörittämisestä.
Sitten ollaan suunniteltu bileitä ja järjestetty bileitä täällä Seinäjoella. Ja mitäs kaikkea muuta me ollaan päässyt tekemään. Me ollaan tehty jäsenhankintaa.
Sitten ollaan oltu tiiviisti yhteydessä tonne Sureoon. Suomen restonomiopiskelijoiden liittoon.
[Julia]
Ollaan muun muassa tuotu Suomen restonomihaalarit Seinäjoelle myös.
[Senni]
Kyllä. Olemme olleet myymässä ensimmäisiä oransseja haalareita siellä. Ja mitäs me tutoroinnista voisin sanoa.
Ensimmäisen tutorkauteni olin ihan rivitutorina. Ja olin siellä ryhmäyttämässä uusia ykkösiä. Ja pitkälti heidän opinnoissaan tukena.
Ja sitten siitä jäi sellainen fiilis, että tämä on tosi kivaa hommaa. Ja sitten kun tuli ajankohtaiseksi valita seuraavalle vuodelle uusi tutor vastaava. Olin sitten hakeutumassa sinne ja pääsinkin tutorvastaavaksi.
Sitten vähän niin kuin semmoisena senior tuutorina. Olin mukana seuraavana syksynä fukseja siellä ryhmäyttämässä. Ja tutustuttamassa tähän SeAMKiin.
Jäi kyllä tosi hyvä fiilis, että se on omasta mielestä tosi tärkeää homma. Että siellä on hyvä tutor tiimi ja hyvä fiilis tulee niille fukseille heti ekasta hetkestä alkaen.
[Helka]
Onko minä ymmärtänyt oikein, että te saatte myös opintopisteitä?
[Senni]
Kyllä.
[Helka]
On ollut kyllä ihan mahtavaa olla tekemässä podcastia.
Ja tuomassa esiin juuri lisää restonomien monimuotoisuutta. Ja näitä podcast jaksoja tulee myös jatkossakin lisää. Eri aiheisiin painottuen.
Kiitos teille vieraille, että olitte täällä meidän mukana. Mä koen ainakin itse, että sain tosi paljon tietoa lisää myös restonomi-opinnoista ja työmahdollisuuksista. Opinnäytetyön aiheet kyllä olivat tosi mielenkiintoisia.
Mä uskon myös, että Anniina samaistuu näihin asioihin. Ei mitään. Kiitos teille ja tsemppiä viimeisiin puristuksiin
[Senni]
Kiitos. Tsemppiä opintoihin.
[Helka]
Kiitos, meillä ne on edessä ja teillä alkaa olla loppusuoralla.
[Miikka]
Kyllä. Kiitos.