SeAMK TALK: Restonomi matkailualan tehtävissä

[Helka]

Tervetuloa kuuntelemaan podcastia restronomin työllistymisestä matkailualalle. Juontajana toimin minä, Helka, ensimmäisen vuoden restonomiopiskelija. Olen saanut tänne studioon vieraan.

 

Kerro ensin, kuka olet ja millainen koulutus- ja työtausta sinulla on.

 

[Elina]

Hei vaan, olen Elina Järvinen ja toimin SeAMKissa matkailualuekehittäjänä, eli olen TKI-asiantuntija. Käytännössä tarkoittaa sitä, että suunnittelen ja toteutan erilaisia EU-rahoitteisia matkailualuehankkeita, missä me tehdään matkailulle uusia teemoja ja ilmiöitä tutuksi meidän yrityksille ja matkailutoimijoille ylipäätään.

 

Olen aikanaan valmistunut 1998 Jyväskylän ammattikorkeakoulusta matkailun ja ravitsemisalan ammattikorkeakoulututkinnosta. Suuntautumisvaihtoehto oli nimenomaan matkailu. Olen siinä mielessä kauhean onnellisessa asemassa ollut, että olen työllistynyt ihan -98 vuodesta asti.

 

Ensimmäinen työpaikka oli Alajärvellä, missä asun edelleen. Olin Kuusiniemen leiri- ja kurssikeskuksessa töissä. Se oli hostelli.

 

Siellä oli kokous- ja tilauskahveja enimmäkseen. Sain olla keittiön puolellakin tekemässä aamupaloja ja kahvituksia kokouksiin. Siellä oli myös majoitustoiminta, jossa majoitin asiakkaita.

 

Sitten pääsin töihin ensimmäisen kerran matkailuhankkeeseen Lappajärvelle. Siellä työllistyin varsin opintoihin vastaavaan työhön. Se oli Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy.

 

Olin siellä matkailuneuvojana. Tein myös markkinointia ja myyntiä. Monipuolinen oli ensimmäinen merkityksellinen työpaikka.

 

Sitten lähdin Kuortaneen urheiluopistolle. Olin Sodexon myyntineuvottelija. Myin ravintolapalveluita.

 

Se oli päätoiminen tehtäväni. Olin ensimmäisen kerran sellaisessa asemassa, että olin sen asiakkaan ja sen keittiön ja salin välillä.

 

Toimin ikään kuin välittäjänä. Kuortaneelta menin Kivitippuun Lappajärvelle. Menin sinne myyntineuvottelijaksi.

 

Edelleen vähän samaa asiaa. Lopetin siellä markkinointipäällikkönä. Mielenkiintoinen toimenkuva on, että myynnin lisäksi olen tehnyt paljon tuotteistamista.

 

Mitä ne asiakkaat ovat halunneet, niin olen yrittänyt kehittää palveluita kohderyhmälle sopivaksi. Kivitipun jälkeen olen tullut SeAMKiin. Tosiaan teen aluekehittämistä.

 

Kehitän sekä matkailutoimialaa Etelä-Pohjanmaalla, mutta yritän myös auttaa yrityksiä kehittymään.

 

[Helka]

Kuulostaa oikein monipuoliselta. Ihan sieltä heti valmistumisen jälkeen.

 

Olet saanut olla monessa mukana.

 

[Elina]

Olen saanut olla mukana monessa. Ja mistä minä erityisesti pidän, niin kuin sanoin, on ollut asiakkaan ja palveluntuottajan välillä ääni torvi molempiin suuntiin.

 

Olen saanut onneksi myös päästä sillä lailla rajapintaan kiinni. Vaikka en itse siellä keittiössä tai salissa juurikaan ollut. On ollut tärkeää ymmärtää, mitä on tehdä, vaikka nyt ravintolapalveluita asiakkaille.

 

[Helka]

Olet saanut nähdä molemman puolen siitä.

 

Minkä tyyppisissä eri hankkeissa olet saanut olla mukana?

 

[Elina]

Meillä Seinäjoen ammattikorkeakoulussa matkailualuekehittäminen on paljon tarkoittanut sitä, että me ollaan tehty hankkeita ajankohtaisten teemojen ja ilmiöiden ympärille. Minulla juuri tuli seitsemän vuotta täyteen.

 

Olen tehnyt digitalisaation parissa olevia hankkeita. Nyt teen parhaillaan tiedolla johtamiseen liittyvää hanketta. Sitten on ollut kestävyyteen ja vastuullisuuteen liittyviä hankkeita.

 

Ja nyt parhaillaan myös ruokamatkailun kehittämiseen. Mutta aina meillä näissä hankkeissa kulkee rinnalla enemmän tai vähemmän ehkä voisi sanoa tällä hetkellä se kestävyys. Yritämme pitää ne ajankohtaiset teemat mukana.

 

Iso asia mitä me tehdään yleensä ja yritetään omissa hankkeissamme tehdä, on huomioida yhteistyön tekeminen ja erilaisten kumppanuuksien synnyttäminen. Se on tärkeää. Ja siitä tietysti mitä me näissä hankkeissa tehdään.

 

Se, että me tehdään kohderyhmälle eli yrityksille ja muille matkailutoimijoille erilaisia teemoja tutuksi. Myös me tuotetaan tietoa. Eli me tehdään näissä hankkeissa erilaisia selvityksiä.

 

Tai sitten me tuotetaan vaikka jonkinnäköisiä raportteja. Meillä ehkä suurin mitä ollaan tehty on Etelä-Pohjanmaan matkailustrategia vuosille 2022-2028. Mutta sitten myös kestävyyteen ja tiedolla johtamiseen on tehty erilaisia suunnitelmia, mitä sitten pyritään alueella toteuttamaan ja viemään konkreettisiksi teoiksi.

 

Eli tavallaan me tuotetaan se työkalu siihen ja näytetään sitä tieviittaa, että mihin pitäisi pyrkiä, että asiat edistyvät.

 

[Helka]

Kyllä, kyllä. Koetko, että onko ravintola- ja matkailutoimialalla yhteyttä vai ovatko ne oma yksikkönsä?

 

[Elina]

Tuo on hirvittävän hyvä kysymys. Se on jännittävää, että monesti puhutaan matkailutoimialasta niin, että matkailu ja ravitsemis, niin kuin toi mun oma tutkintokin aikanaan. Ne on ilman muuta samaa, koska me tiedetään, että ruoka on äärimmäisen tärkeä osa matkailukokemusta ja matkailupalveluita.

 

Mutta se on totta, että monesti ravintolapalveluita tarjoava yritys ei välttämättä miellä olevansa matkailutoimialalla. Meillekin on joskus tullut sellaisia kyselyitä, kun on tehty jotain työpajoja, että voidaanko mekin osallistua tähän, vaikka me emme ole matkailutoimialalla, mikä on aika hämmentävä kysymys. Mutta ilman muuta ne on ehdottomasti samaa.

 

[Helka]

Täytyy sanoa, että meillä on ainakin tässä opinnoissa painotettu juuri sitä, että ne eivät ole oma yksikkönsä, vaan ne peilaavat toisiaan. Mukava kuulla, että sinäkin näin koet.

 

[Elina]

Joo, ja me tiedetään matkailijakokemuksesta se, että esimerkiksi kun me ollaan tehty matkailujen selvityksiä esimerkiksi vuodesta 2021 ja parhaillaan valmistumassa raportti vuodesta 2024, niin matkailijalle ruoka on tärkein osa sitä matkaa.

 

Siitä otetaan kuvia ja niitä jaetaan niitä ruokailuravintolakokemuksia sosiaalisessa mediassa. Monesti ruoka voi olla se, joka pelastaa matkan, mutta se voi olla myös se, joka pilaa vähän sitä matkaa. Jos on saanut huonoa ruokaa tai huonoa palvelua, niin se vähän heittää varjon koko reissulle.

 

Ja sitten tietysti se, että nykyään puhutaan ihan ruokamatkailusta, että ihmiset etsiytyvät tiettyihin matkailupalveluiden pariin, missä tuotetaan johonkin tärkeään asiaan liittyvää ruokaa tai se ravintola voi olla elämys jo itsessään ja se ruokahetki, se ruokailuhetki on sellainen elämyksellinen, niin ihmiset hakeutuvat ihan sen ruuan perässä ympäri maailmaa.

 

[Helka]

Kyllä, juuri näin. Sitten mennään vähän tulevaisuuden näkymiin tälle alalle.

 

Mitkä on matkailutoimialan tulevaisuusnäkymät ja mikä on tämän alan työllisyystilanne?

 

[Elina]

Joo, olen sitä mieltä, että varmasti aina matkaillaan. Matkailu ei koskaan häviä.

 

Niin kauan kuin ihmiset ovat päässeet liikkumaan, niin he ovat matkailleet ja näin varmasti jatkossakin, vaikka erilaiset virtuaalisuusteemaiset palvelut ovat lisääntyneet, mutta kyllä se perustarve liikkua ja kokea maailmaa on aina olemassa. Ennen koronaa 2019-2020 koko Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla oli sellainen supervuosi. Puhuttiin, että 20 vuosi rikkoo kaikki ennätykset, mutta sitten kävi toisin.

 

Tiedetään, että koronapandemia on iski. Se ei ole oikeastaan vieläkään siitä toipunut ihan samoihin. Edelleen vuosi 2019 on monella tapaa vertailuvuosi, mihin me alan kehittymistä vertaillaan.

 

Sitä varten aina erilaisia lukuja etsitään. Kiitos, kun sain näitä kysymyksiä etukäteen. Vähän nyt lunttaan, koska nämä luvut ovat sellaisia, että niitä ei ihan mieleen jää.

 

Otin tähän muutaman luvun, että ehkä päästään käsitykseen siitä, minkälaisesta toimialasta puhutaan. Jos puhutaan vaikka kokonaista kysynnästä, niin silloin 2019, mikä oli se supervuosi, niin kokonaiskysyntämatkailutoimiala oli reilut 16 miljardia euroa Suomessa. Eli puhutaan tosi isosta luvusta.

 

Sitten vuonna 2022, eli sen koronan jälkeen, se oli vajat 15 miljardia. Se tipahti sen koronan aikana. Silloin 2019 vuonna matkailutoimiala työllisti reilut 154 000 henkilöä, ja vuonna 2022 se oli vähän reilut 140 000.

 

Eli se työllisyys siinä vähän pieneni, ja siihen tosiaan vaikutti se koronapandemia. Sillähän oli isoja vaikutuksia yritykseen tietysti taloudellisesti, mutta se aiheutti myös sen, mikä tietysti nyt koskee myös restonomeja. Eli työntekijöitä siirtyi myös ravintolan alalta pois.

 

Ja osa työntekijöistä ei ole sinne koskaan palannutkaan. Yhdessä vaiheessa puhuttiin ihan työntekijäpulasta. Ylipäätään jos sanotaan, että kaiken kaikkiaan matkailutoimialalla oli vuonna 2022 yhteensä 49 200 toimipaikkaa, niin se on noin 5 prosenttia Suomen kaikista työllisistä.

 

Ja siitä noin puolet ovat ravitsemustoimintaa työllistäviä henkilöitä. Eli kun kysyt aikaisemmin, että onko nämä samaa vai eriä, niin kyllä näidenkin lukujen valossa hyvin samasta toimialasta puhutaan. Mutta sitten siihen tulevaisuuteen.

 

MaRa:n mukaan tällä hetkellä toimialan kehitystä on aika vaikea arvioida, koska koronapandemian jälkeen alkoi Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Ja se tietysti vaikutti maailmanpoliittiseen tilanteeseen ja ylipäätään suhtanteisiin. Ja se tietysti taas vaikuttaa kuluttajien matkailijoina.

 

Eli on vähän vaikea arvioida, että mikä on palveluiden kehitystarve, jos nyt voisi tällaista sanaa käyttää. Meillä oli sellainen oletus, että korona teki sen, kun kotimaan matkailu taas kasvoi vuonna 2022. Kesä oli taas tietyllä tavalla huippuvuosi, kun ihmiset matkaili Suomessa.

 

Ja haluttiin tukea. Se oli mahtavaa muuten sanoa, että 2021, kun me tehtiin matkailijan selvitys, niin matkailijat sanoitti sen, että he halusivat tukea kotimaan matkailua. Ja se oli sinällänsä hyvä vuosi.

 

Ja sitten oletettiin, että nämä halvat lennot ulkomaille on historiaa, ja suomalaiset löytivät Suomesta uusia kohteita, missä he eivät olleet koskaan vierailletkaan. Ja sitten myytiin paljon vapaa-ajan asuntoja, ja oletettiin, että kotimaan matkailun kasvu jää pysyvämmäksi. Mutta sitten viime kesä taas osoitti ihan muuta.

 

Eli sitten ihmisillä oli selkeä tarve lähteä sinne ulkomaille, ja sitten se kotimaan matkailun kasvu, voisiko sanoa, jopa vähän laski. Ja ehkä me on pohdittu sitä täällä keskenämme, että mistä se johtuu, niin siihen voi olla yksi vaikuttava tekijä se, että kun ei tiedä sitä tulevaisuutta, kun epävarma on uusi normaali, niin ehkä niin, että ihmiset tekee asioita nyt tai ei koskaan ajatuksella, että nyt on vielä varaa lähteä ulkomaille, kun ei tiedä miten hinnat nousee. Ja tietysti sitten kaikki kotimaassakin, kun palvelut on kallistuneet, niin esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla viime kesän, kun on yrittäjiltä kuultu heidän terveisiä, että minkälainen se viime kesä on ollut, niin on vähän sellaista kuultu, että esimerkiksi majoituksia on ihan hyvin myyty, mutta ne on ollut edullisempia ne majoitukset, ja sitten ihmiset ovat käyttäneet sitä rahaa niissä mökeillä, että eivät ole niinkään paljon käyttäneet palveluihin mitä ennen, mutta edelleen käytetään, että kyllä minä jotenkin haluaisin ainakin ajatella, että toimiala voi jatkostakin ihan hyvin, ja kysyntää on.

 

[Helka]

Kyllä.

 

Oli mukava kuulla noita sinun taustatietoja, mitä olet saanut selville. Minä kyllä itse koen vahvasti niin, miten sanoit, että korona oli se aika suuri kotimaan matkailun romauttaja siinä yhdessä vaiheessa, kun se tuli, mutta toivotaan, että se pikkuhiljaa palautuu ennalleen, koska meillä kotimaassa on älyttömän hienoja kohteita, ja olisi mahtavaa juuri saada ravintola- ja matkailualaa täällä kotimaassakin lisättyä. Meillä on jo huippukohteita täällä, ja sitten me työllistetään kuitenkin meitä ihan suomalaisia täällä, niin tietysti se on mahtava juttu.

 

[Elina]

Sama, voisin vielä lisätä sinulle, että juuri näin kun sanoit, ja toimiala on muutos altis, eli aina vähän kaikki vaikuttaa, mitä toimialan ympärillä tapahtuu, niin se vaikuttaa siihen toimialaan, että ehkä juuri tuleville restonomeille, että sitten vain pitää miettiä ja pohtia, että miten se toimiala uudistuu vastaamaan niihin asiakkaiden tarpeisiin, että sitten vain sellaista luovuutta ja kekseliäisyyttä, että mitä täytyy kehittää, että se matkailijan kiinnostus pysyy.

 

[Helka]

Kyllä, juuri näin. No sinä sivusitkin vähän tätä kotimaan matkailun lisääntymistä, mutta haluan kysyä kuitenkin sinulta vielä, että oletko sinä huomannut kotimaan matkailun lisääntyneen tässä nyt koronan jälkeen? Sanotaanko näin, että parina viime vuotena?

 

[Elina]

No tosiaan se 2021 kesä oli sellainen, mikä varmasti oli tärkeä kotimaan matkailuun, koska ihmiset silloin löysivät niitä uusia kohteita, ja tiedän, että töitä sen eteen on tehty kansallisesti, ja matkailualue tekee kovasti töitä sen eteen, että ihmiset löytäisivät palveluiden pariin. Ja kyllä varmasti tämä edelleen sosiaalisen median merkitys siitä, että miten tiedotetaan ja kerrotaan asiakkaille, mitä on tarjolla, niin sillä on varmasti merkitystä.

 

Ja se, että sinä saat hyvää palvelua ja mielenkiintoisia elämyksiä, niin kyllä kuluttajat eli matkailijat on niitä parhaita kertomaan sitten eteenpäin ja suosittelemaan. Sanoisin, että kun panostetaan siihen asiakkaaseen, mietitään me sitten sitä palvelua tai sitä tuotteistamista tai sitä ympäristöä, missä toimitaan, niin pitää aina muistaa se asiakas. Eli me kilpaillaan, matkailuyritykset kilpailee, kilpailu on kova asiakkaista, meillä on suhteellisen lyhyet sesongit, kesä on monille se, milloin se raha tehdään muualla kuin näillä lumivarmoilla alueilla.

 

Se pitää pienessä ajassa joku maatilamatkailuyritys sen vuoden tuloksensa tekemään. Sanotaan nyt, että asiakaskeskeistä ja asiakasymmärrystä tarvitaan siihen omaan tekemiseen. Kun tulee uusia nuoria, niin hyödyntää heidän osaamisensa vaikka markkinoinnissa.

 

Tuntuu, että tämä markkinointi varsinkin on sellainen juttu, joka kehittyy koko ajan ja missä pitäisi olla ja minkälaisia erilaisia välineitä ja kanavia pitäisi hallita. Siihen nyt juurikin ehkä restonomeilla on myöskin annettavaa yrityksille. Restonomiopinnoissa korostetaan muun muassa elämyksellisen ja kestävän palveluliiketoiminnan tuottamista.

 

[Helka]

Miten itse koet näiden merkityksen työelämässä?

 

[Elina]

Tämä on erittäin hyvä kysymys ja mun mielestä hyvin olennainen osa jo tätä päivää, mutta melkein tekisi mieleen sanoa, että nyt tai ei koskaan näille asioille pitää tehdä jotain. Matkailutoimiala monesti mielitään sellaiseksi ei niin ympäristöystävälliseksi ja sen takia on tärkeää hillitä ilmastonmuutosta myös matkailutoimialalla.

 

Siinä me jokainen voidaan osaltamme olla mukana, nimenomaan vaikuttamassa positiivisesti asiaan. Kyllä tämän kestävyysajattelun pitäisi olla jo luontainen osa yritysten toimintaa ja heidän arvojaan. Tiedän, en pelkästään usko, vaan tiedän, että moni yritys toimii jo nyt hyvin vastuullisesti, mutta sitä ei välttämättä hoksata asiaa ja viestiminen on vielä lasten kengissä, jos nyt näin voisi sanoa.

 

Ei ehkä osata kertoa, että miten me olemme vastuullisia. Mutta se, mitä yritykset tekevät omia vastuullisia tekojaan ja miten toimivat siellä arjessa, niin se kannustaa myös osaltaan asiakkaita toimimaan ympäristöystävällisesti esimerkiksi. Se on ihan totta, että myös asiakkaat odottaa yrityksiltä vastuullisia tekoja.

 

Me tosiaan tehtiin vuonna 2021 ja nyt 2024 nämä Etelä-Pohjanmaan matkailija-selvitykset. Me kysyttiin matkailijoilta, miten tärkeinä he pitävät kestävyyttä, kestävää matkailua, vastuullisia tekoja ja annettiin erilaisia vaihtoehtoja. Sekin on hyvä pitää mielessä, että se vastuullinen on muutakin kuin vain ne niin sanotut vihreät teot.

 

Huomattiin, että matkailijat arvostaisivat paikallisuuden huomioimista todella paljon. Se, että yritykset työllistävät paikallisia tai käyttävät paikallisia raaka-aineita esimerkiksi ravintolapalveluissa, on tosi tärkeää. Paikallisuutta ja lähiajattelua pitäisi pystyä matkailijoille myös tuomaan esille.

 

Se kyllä resonoi heihin positiivisesti. Mietin, miten se matkailijaselvityksissäkin näkyi. Esimerkiksi se, että haluttiin paikallisia palveluita, haluttiin nauttia paikallista lähiruokaa.

 

Ruokahävikin vähentäminen on monelle tärkeää. Se onkin jo aika näkyvä osa ravintoloissa ja hotellia aamupalalla huomaa kerrottavan. Kierrättäminen on meillä suomalaisille jo hyvin totuttu tapa toimia.

 

He odottavat sitä myös matkailukohteissa, että pääsisivät kierrättämään. Siitä me ollaan saatu hyviä esimerkkejä täällä alueella. Sitten sinä kysyit elämyksellisyydestä.

 

Se on todella iso osa asiakkaan palvelukokemusta ja myös kilpailukeino. Me puhutaan moniaistillisuudesta. Eli se, että miten vaikka ruoka ravintolassa tarjoillaan.

 

Salihenkilökunnan toimesta, minkälainen on se ympäristö, missä se ruoka nautitaan. Miltä se näyttää, miltä se tuoksuu. Kaikki meidän aistit ovat tärkeässä osassa, kun me maksamme siitä palvelusta.

 

Meidän pitäisi aina muistaa, että se asiakas maksaa siitä. Olisiko hän ehkä kenties vähän valmiimpi maksamaan enemmän, jos siinä olisi erityisesti kiinnitetty huomiota. Olen ottanut sellaisen esimerkin, kun meillä on tässä juuri tällainen ruokamatkailun kehittämishanke menossa.

 

Maistuvaa matkailua ruokaprovinssissa. Hanke on vasta alkanut ja meillä on tulossakin moniaistillisuuden työpajoja, joissa pyritään kiinnittämään huomiota asiakaskokemukseen. Miltä makaronilaatikko, sama ruokalaatikko, vaikka sitten maistuu aivan kahdella eri tavalla, tarjoiltuna ja minkälaisessa toimintaympäristössä se nautitaan.

 

Miten se vaikuttaa siihen matkailijaan. Kyllä elämyksellisyys on todella iso osa matkailupalvelua.

 

[Helka]

Kyllä.

 

Minkälaisia ruokaperinteitä täällä Etelä-Pohjanmaan maakunnassa on? Mä tuun itse muualta päin, niin olisi mukava kuulla.

 

[Elina]

No kiitos kysymästä.

 

Tässä tullaan tähän mun vanhaan myyntineuvottelijauraani, jos sitä nyt voi uraksi sanoa. Mä oon myynyt siis ruokapalveluita ja nimenomaan ryhmille. Ja multa on kysytty monta kertaa, että me haluttaisiin ruokailla eteläpohjainen pitopöytä.

 

Ja sitten mä oon mennyt tietysti keittiöön kysymään, että tällaista halutaan, niin mitä siihen nyt sitten tulee. Meillä Etelä-Pohjanmaalla ei ole varsinaista matkailijalle suunnattua pitopöytää. Se, mitä Etelä-Pohjanmaalla tarjotaan, on runsas pitopöytä.

 

Se voi olla erilaisia komponentteja eri asioista, mutta se on aina runsas. Täällä tarjotaan se seitsemän sorttia ja vähän enemmänkin. Ja se on hyvää ruokaa.

 

Ja totta kai meillä on niitä perinneruokia. Se ei tarkoita sitä. Mutta semmoinen, että meidät tunnetaan täällä alueella, vaikka jostakin tunnetaan karjalan piirakat ja mustat makkarat ja näin, niin meillä ei ole ihan semmoisia yksi yhteen.

 

Mutta jos me kysytään meidän ruokapalveluiden tarjoajilta, ja sanotaan nyt ruokaketjun eri osista toimivilta, niin totta kai meillä on paljon hyvää. Ja meillä on nyt just tässä hankkeessa Maistuvaa matkailua ruokaprovinsissa tarkoitus löytää ne. Ja jos mahdollista, niin myös nimetä ne, että mistä meidät tiedetään.

 

Meidät tiedetään esimerkiksi jonkun verran kropsusta, eli ropsusta, eli pannukakusta. Ja sitten me päästään aina piimävellikeskusteluihin. Mutta se, että me löydettäisiin ne ja me pystyttäisiin ne nimeämään, plus että me voitaisiin vähän modernisoida niitä.

 

Mä en tiedä, meneekö piimävelli kuin häkä enää tänä päivänä, mutta jos siitä voitaisiin vaikka jatkojalostaa jotain mielenkiintoista, niin se voisi olla. Mutta mä sanon, että me ollaan enemmän tällainen pellolta pöytää maakunta, eli meillä on paljon sitä alkutuotantoa, ja meidät tunnetaan. Meillä on paljon sellaisia isoja ruokataloja, Atria, Valio.

 

Sitten meillä on paljon pieniä elintarvikejalostajia, vaikka nyt Alavuden öljypuristamo tai tämän tyyppiset. Meillä on hirveästi mahdollisuuksia ja komponentteja keksiä niistä jotakin tosi mielenkiintoista matkailijaa puhuttavaa. Sitten meillä on täällä kaksi geoparkkia, joilla on UNESCOn statukset.

 

Geofood on brändi, joka on kansainvälinen. Löydetäänkö me sieltä jotakin sellaista taustatarinaa, joka on hyvin erilaista ja uniikkia, mihin muut ei pääse. Tällaisten asioiden löytäminen ja niiden tuotteistaminen lautaselle on tosi mielenkiintoista.

 

Nyt palaan taas tähän restonomiasiaan. Koen, että myös tulevaisuuden kuluttajat, jotka ovat jo kuluttajia, nuoret, mutta ehkä vielä kauemmas, kun yrittää katsoa, ovat tärkeässä asemassa. Kyllä tämä maailma on niin paljon muuttunut siinä ajassa, kun minä olen valmistunut.

 

Kyllä ruokakin koetaan ihan erilaisena asiana kuin silloin. Ehkä tulevaisuudessa tiedetään vielä tarkemmin ruoat, mitkä Etelä-Pohjanmaa muistaa. Jos me ollaan nyt se sukupolvi, joka kehittää ne, mitä tullaan ehkä täältä Etelä-Pohjanmaalta hakemaan.

 

[Helka]

Juuri näin. Ollaan puhuttu aikaisemmassa podcastissa restonomeista ja niihin liittyvistä ennakkoluuloista. Oletko sinä törmännyt niihin silloin opiskeluaikana tai työelämäaikana?

 

[Elina]

En ole varsinaisesti sellaista huomannut. Yhdeltä restonomiystävältä kysyin, että oletko sinä törmännyt tällaisiin ennakkoluuloihin. Hänkin sanoi, että en nyt niinkään.

 

Ehkä sellainen, että onko se ennakkoluulo, mutta vähän ehkä hähmynen ajatus siitä, mihin restonomi voi työllistyä. Minun tapauksessani, kun matkailu oli suuntautumisvaihtoehto, niin minun kohdalla se on varmaan vielä enemmän ollut sitä, mikä olet, kun valmistut ja mitä teet. Nykyään voi tehdä niin paljon, ja se on myös itsestä kiinni.

 

Tällä hetkellä itse tiedän sen, että silloin, kun olen tehnyt myyntiä ja markkinointia, niin se on ollut ihan erilaista kuin tänä päivänä. Minun CV ei enää välttämättä pääsisi myyntiin ja markkinointihommiin. Niin paljon on siinä välillä tapahtunut.

 

Ja kehittämisessä on tapahtunut paljon. Koko ajan tulee uusia teemoja, ja joku kestävä matkailukin käsitteenä alkaa laajentua enemmän ja enemmän. Tämä on hyvin mielenkiintoinen ala.

 

Jos haluaa pysyä kehityksessä mukana, niin koko ajan tulee ammennettavaa ja opittavaakin. En minä varsinaisesti minkään ennakkoluuloihin ole ehkä törmännyt.

 

[Helka]

Samoja ajatuksia edellisessä podcastissakin nousi.

 

He ovat törmänneet ennakkoluuloihin, mutta se, että tämän alan monipuolisuus oli heitäkin yllättänyt.

 

[Elina]

Ehkä matkailun näkökulmasta voisi ajatella, että koronapandemian jälkeiset vuodet, kun ihmisiä lähti pois alalta, ja siitä uutisoitiin aika paljon. Ja sitten mietittiin, että työ on aika vaativaa ja raskastakin, ja työajat ovat epäinhimilliset.

 

Se näkyi silloin, mutta nyt minusta tuntuu, että se puhe on vähän laantunut. Ja ehkä on nyt tehty töitä sen eteen, mitä kaikkea muutakin se on, kuin vain raskasta työtä ja epäinhimillisiä työaikoja. Se on paljon meidän omissa käsissämme, mitä me tästä alasta kerrotaan, ja miten me tuodaan sitä esille. Tuo on ihan jännä kysymys, ja sitä voisi pohtia monelta eri kantta.

 

[Helka]

Kyllä, se ei ole juuri sitä tarjoilua, mitä ehkä joku mieltää, että se voi olla myös sitä markkinointia ja kaikkea muuta siihen liittyvää.

 

[Elina]

Ja mitä me äsken puhuttiin, että miten sitä ruokatuotetta voisi kehittää, tai sitä palvelutapahtumaa voisi kehittää, niin siinä on hirveästi mahdollisuuksia.

 

[Helka]

Kyllä, rohkeasti vaan niitä omia unelmia kohden ja kuuntelee sitä itseä, että mikä voisi olla se kiinnostuksen kohde just tällä alalla. No sitten, mitä sanoisitte matkailupuolesta haaveilevalle restonomille? Ja mitä olisi ehkä hyvä tietääkin?

 

[Elina]

No, mä sanoisin niin, että mahdollisuuksia on paljon. Mä olen nyt sen reilu parikymmentä vuotta ollut toimialalla, ja paljon olen nähnyt ja kokenut. Tämä on hyvin elämyksellinen toimiala myöskin, ja sen mä olen huomannut et ihmiset on vähän kateellisia sellaisille, jotka ovat matkailun toimialalla töissä, koska se mielletään kauhean mielenkiintoiseksi, ja sä olet utelias. Kyllä tämä on antanut ihan mahdottomasti se, että mä olen päässyt vielä siihen, että mä olen tehnyt asiakkaiden kanssa paljon töitä, niin mä näen myöskin sitten sen, kun joku palvelu vaikka onnistuu hyvin, sä saat tosi hyvää palautetta, että miten paljon sä sitten sitä hyvää mieltä saat olla siinä ikään kuin tarjoamassa. Kyllä mä kovasti suosittelen kokeilemaan, ja varmasti sieltä löytyy variaatioita on niin paljon, mitä kaikkea voi tehdä.

Mulla se on nyt ollut hyvin paljon myyntiä, markkinointia, tuotteistamista ja aluekehittämistä. Mutta kaikissa niissä sellainen iso asia, mikä auttaa eteenpäin omassa työelämässä ja työuralla on verkostot. Eli se, että sä löydät sellaisen ympärillesi sellaisen erilaisista, me puhutaan matkailutoimijoista, se tarkoittaa yrittäjiä, se tarkoittaa rahoittajia, kehittäjiä.

Matkailuyritykset on järjestäytyneet, sä oot erilaisten yhdistysten yhtiöiden kanssa tekemisissä myös kansallisesti, vaikka joku Visit Finland et rohkeasti mukaan ja verkostoitumaan. Se auttaa sitten eteenpäin. Mä oon itse mukana ollut 2014 vuodesta asti, eli kymmenen vuotta, jolloin olen Kraatterijärven toimijat.

Eli tuolla Järviseudulla on nyt tällainen, siinä on ollut parhaillaan nelisenkymmentä jäsentä, matkailuyrityksiä ja erilaisia toimijoita. Pysyy se kosketus koko ajan siihen elinkeinoon, niin se on ehkä tärkeä myös muistaa, et ole koskaan ihan täysin valmis.

 

[Helka]

Kyllä, kiitos vinkeistä ja kiitos kun olit täällä podcastissa vieraana. Oli mukava jutella sinun kanssa ja ei muuta kuin kaikkea hyvää. Kiitos.