SEAMK Radio: Opetuksen kehittäminen
[Haastattelija]
Hei kaikille ja tervetuloa kuuntelemaan SeAMK Radiota. Tänään me keskustellaan aiheesta opetuksen kehittäminen. Ja ennen kuin päästään itse tämän aiheen pariin, niin en ole täällä yksin, vaan mulla on täällä henkilöitä keskustelemassa tästä.
Niin kertokaa aluksi, että ketä te ootte ja mitä te teette.
[Anne-Maria]
Hei, mä olen Anne-Maria Aho ja olen osaamisalanjohtaja teknologia ja liiketoiminta osaamisalalla.
[Marjo]
Hei vaan, mä olen Marjo Joshi, toimin osaamisalanjohtajana hyvinvointi ja kulttuuri osaamisalalla ja lisäksi on tää opetuksen tuen palvelut vastuulla.
[Tuija]
Hei teille kaikille ja minä olen Tuija Vasikkaniemi ja toimin täällä opetuksen kehittämispäällikkönä.
[Haastattelija]
Noniin, mahtavaa, hienoa kun ootte päässyt tänne paikalle. Aloitan tällaisella, että SeAMK on onnistunut olla jo pitkän aikaa tässä top kolmen joukossa opetuksen laadussa ja opiskelijatyytyväisyydessä. Miten tää on tapahtunut ja mihin opiskelijat siis on tyytyväisiä SeAMKissa?
[Anne-Maria]
Ihan alkuun voisi todeta, että me ollaan tosiaan oltu kuusi vuotta peräkkäin kolmen parhaan ammattikorkeakoulun joukossa. Se on tosi iso saavutus ja ennen kaikkea siitä syystä, että tässä palautteenantaja on opiskelija, joka on opiskellut meillä koko opintoaikansa ja siten erityisen arvokas palaute. Me ollaan menestytty tosi monilla asioilla ja oltu ykkösiä ja vaihdellen eri vuosina.
Erityisesti opetuksen laatu, opiskelijakokemus, opintojen tuki ja työelämäyhteys. Voisi vielä mainita vaikka oppimisympäristöt, niin siinä meillä on ollut se ykkössija koko kuusi vuotta pysyvästi ja ollaan siinä tosi vahvasti mukana.
[Tuija]
Kun äsken kysyt sitä, että miten SeAMK on onnistunut olemaan jo pitkän aikaa TOP3-joukossa, niin yksi tärkeä syy siihen on kyllä se, että me ollaan tehty erittäin pitkäjänteisesti tätä työtä opetuksen kehittämiseksi ja tällä alueella ei ole mitään pikavoittoja. Me ollaan saatu tästä sitten palkintona Karvin laatuauditoinnin Excellence-leima, joka on meillä edelleenkin voimassa. Se on semmoinen myöskin merkittävä saavutus ollut SeAMKille.
[Haastattelija]
No tuossa vähän sivuttiinkin jo näitä SeAMKin oppimisympäristöjä, mutta haluaako joku teistä kertoa vielä, että millaisia oppimisympäristöjä SeAMKissa siis on?
[Anne-Maria]
SeAMKissa on tosi monipuolisia oppimisympäristöjä. Meillä on kaiken kaikkiaan 23 eri oppimisympäristöä. On laboratorioita, studioita, simulaatiotiloja.
Meillä on esimerkiksi opetusmaatila ja opetusravintola. Eli hyvin monipuolisesti erilaisia ympäristöjä. Nämä kaikki ympäristöt tukevat opiskelijaa toisaalta valmentaen hyvin voimakkaasti siihen työelämään, mutta myös sitä oppimista ja oppimisen laatua, kun voidaan tehdä ja toteuttaa asioita oikeassa ympäristössä.
Kyllähän tällainen oppimisympäristö tarjoaa myöskin kaikennäköiseen vaikka yrittäjyyden ja erilaisten työelämätaitojen oppimiseen ihan erilaiset mahdollisuudet kuin sellainen perinteinen luokkaopetus esimerkiksi.
[Marjo]
Lisäksi voisin mainita nämä verkko-oppimisympäristöt. Ne ovat nykyaikana tärkeä tuki ja lisä kampuksella oppimiseen. Verkko-oppimisympäristöjä käytetään eri tavoin ja kehitetään niitä myös virtuaaliseen ja metaversenkin suuntaan.
[Haastattelija]
Kaikennäköistä kyllä löytyy täältä. Minkälaista oppimista SeAMKissa edistetään?
[Tuija]
Meillä on ihan olemassa tällainen pedagoginen malli, joka on nimeltään Oppiminen SeAMKissa. Siinä määritellään lyhyesti, millä tavalla SeAMK ajattelee oppijasta, opettajasta ja oppimisympäristöstä. Oppimisympäristöstä jo tuossa äsken puhuttiinkin.
Ehkä sitten avaan tätä opiskelijaroolia tässä. Me ajatellaan näin, että opiskelija on aktiivinen toimija ja hän on vastuussa omasta oppimisestaan. Ei ole se näkemys, että oppia kaadetaan ulkoisesti päähän, vaan aidosti yritetään siinä pedagogiassa tuottaa sitä omaa ajattelua ja omaa reflektointia.
Jos ajatellaan, mikä on opettajan rooli, niin se ei ole todellakaan kateederilla seisova henkilö, vaan ajatuksena on se, että opettaja on valmentaja, joka auttaa oppijaa yhdistämään niitä aikaisempia tietojaan siihen opittavaan asiaan. Meillä on tässä taustalla sosio- konstruktivistinen näkemys aktiivisuudesta, toimijuudesta, vastuusta ja oppimisen ilosta. Ja ehkä vielä haluan mainita sen, että meidän oppimisnäkemyksen mukaan kaikki oppii, eli myös opettaja oppii siinä opettaessaan tai aktivoidessaan sitä oppimista.
[Marjo]
Voisin listata sen verran, että kun mainitsin jo äsken nuo verkko-oppimisympäristöt, niin todellakin tämä oppijuuden kuvaus, mitä Tuija tuossa äsken hyvin kuvasi, toteutuu myös siellä verkossa. Eli myöskin siinä verkko-oppimisessa tuetaan ja ohjataan, kun opettajalla on se rooli siellä, mutta oppija myös ottaa vastuuta siitä omasta oppijuudestaan. Ja erityisesti tuo oppimisen ilo oli tosi hyvin kuvattu, koska se on tosi tärkeää, että nauttii siitä oppimisesta, ja se varmasti näkyy näissä meidän tuloksissakin.
[Tuija]
Ehkä tuohon vielä haluaisin, kun itse aina koen sillä tavalla, että oppiminen ja ohjaus liittyvät hyvin vahvasti toisiinsa. Eli SeAMKissa on myös hyvin pitkäkestoisesti tätä ohjausta kehitetty ihan niin kuin se, että sille on varattu enemmän resursseja ja tällaista, että oppiminen ja ohjaus yhdessä ovat tärkeä näkemys.
[Haastattelija]
Joo, tuossa sivuttiinkin tätä verkko-oppimista myöskin, niin SeAMKissahan tosiaan voi opiskella tutkinto-ohjelmasta riippuen joko päivätoteutuksena, monimuoto-toteutuksena, verkkopainotteisena monimuoto-toteutuksena tai verkkopainotteisina opintoina. Eli monia vaihtoehtoja on, mutta mitä nämä kaikilla tarkoitetaan? Ja sitten kun joku hakee SeAMKille, niin pitääkö tämä toteutusmuoto valita jo siinä vaiheessa vai voiko sitä muuttaa opintojen aikana?
[Marjo]
Joo, tosiaan saattaa kuulostaa, että näitä vaihtoehtoja on paljon ja se onkin itse asiassa tosi hyvä asia opiskelijan kannalta, koska hän voi hakeutua tietyn tyyppiseen koulutukseen, mikä soveltuu hänen omaan elämäntilanteeseensa ja tukee sitä oppimista. Mutta tosiaan tässä on kyse siitä, että erilaisia painotuksia, että onko opintoja enemmän siellä kampuksella vai onko niitä enemmän siellä verkossa vai onko sitten molemmissa ja kumpi ehkä painottuu enemmän. Ja siinä tietenkin sitten liittyy siihen, että onko ne aikatauluun sidottuja ja sitten paikkaan sidottuja.
Eli esimerkiksi sitten jos on tämmöinen päivätoteutus, niin se tarkoittaa, että siellä on päivä opetuksena kampukselle sidottua aikaa ja paikkaan sidottua opetusta. Ja sitten jos se on monimuoto, niin siinä on mukana myös se etäosuus ja siellä on sitten taas tietyillä verkkoalustoilla ja saattaa olla myös tiettynä aikana sitä opetusta. Ja mitä enemmän mennään sinne verkkopainotteisuuteen, niin sitä enemmän on siellä verkkopuolella.
Mutta se ei tarkoita sitä, etteikö kampuksella myös olisi jotain. Eli verkkopainotteisuus tarkoittaa juuri sitä, että painotetaan enemmän sitä verkkopuolta. Ja tosiaan vielä kun kysyit, että voiko sitä muuttaa opintojen aikana, niin kyllä SeAMKissa on myös tämmöinen siirtohakumahdollisuus, että jos nyt huomaa vaikka, että tämä tietynlainen muoto ei sovi itselle tai oma elämäntilanne muuttuu, eli tämmöistä tietenkin tapahtuu aina, että elämä on, niin kyllä sitten on mahdollisuuksia myös muuttaa ja joskus sitten myös tiettyjä opintojaksoja on mahdollista suorittaa eri tavoin.
[Haastattelija]
No joo, miten sitten, että miten opiskelijat pystyvät antaa palautetta ja tällaisia kehittämisideoita heidän omista opinnoistaan ja opintojaksoistaan, ja miten niitä käsitellään, ja sitten jos opiskelija antaa palautetta, niin saako opiskelija sitten takaisin siitä jotain palautetta?
[Tuija]
No mä voin vaikka aloittaa tähän vastaamisen, eli meillähän on tämmöinen järjestelmä, että kaikista opintojaksoista voi antaa palautteen ihan sellaisen digitaalisen välineen avulla, eli tämmöinen opintojaksopalautejärjestelmä, ja sitten meillä on tietenkin myöskin tämä valmistuneiden kysely, josta oli tuossa aikaisemmin puhetta, hyvin tärkeä väline meille palautteen saamiseksi, miten meidän opetus valtakunnallisesti toimii.
Sitten meillä on ihan tämmöinen kahden ja kolmen vuoden välein toteutettava oma opiskelijabarometri, joka ei ole valmistuneille, vaan nimenomaan toisen vuoden opiskelijoille. Sitten me saadaan semmoista myöskin toisenlaista tietoa toiselta käyttäjäkunnalta. Sitten on myöskin valtakunnallinen uraseurantakysely, josta me nähdään sitä, millä tavalla meiltä valmistuneet opiskelijat ovat sijoittuneet viiden vuoden päästä siitä valmistumisestaan.
Sitten toki meillä on myös tämmöisiä opiskelijafoorumeita ihan tutkinto-ohjelmittain, mutta niitä ei ole ihan kaikissa tutkinto-ohjelmissa. Se ei ole ihan semmoinen SeAMK-tasoinen toiminto. Nämä ovat ne välineet, minkä kautta opiskelija voi sitä palautetta antaa.
[Anne-Maria]
Mä voisin lisätä tähän vielä sen, että Tuija mainitsi tuossa noin välineet, mutta sitten mä jotenkin SeAMKin osalta vielä haluaisin korostaa sitä, että meillä on tosi sellainen avoin ja vuorovaikutuksellinen ympäristö. Palautteita tulee myös siinä ihan arjessa ja vuorovaikutuksessa, mitkä ovat myös tärkeitä palautteenantofoorumeita, että ilmapiiri sen mahdollistaa ja siihen tukee.
[Marjo]
Hyvä, kun sanoit tuon sanan ilmapiiri, niin mä voisin siihen vielä lisätä, että tietenkin on monia ohjeistuksia ja tukimuotoja, vaikka turvallisen tilan periaatteet. Tämä auttaa myös siihen, että opiskelija voi tuoda niitä asioita esiin ja kokea myös, että niitä asioita edistetään yhdessä näiden yhteisten periaatteiden mukaisesti.
[Haastattelija]
Joo, kuulostaa todella hyvältä. Miten opiskelijan yksilöllisiä tarpeita huomioidaan ja voiko esimerkiksi opetussuunnitelman avulla jotenkin tukea tätä?
[Tuija]
Tämä opintojen joustavoittaminen ja yksilöllistäminen on ollut yksi meidän hyvin tärkeä tavoite pitkän aikaa. Tuossa alussa kerronkin, että ei ole pikavoittoja, niin tämä on myös sellainen asia, että sitä pitää tehdä pitkäjänteisesti tätä työtä. Tuossa Marjo puhui verkko-opinnoista.
Se on toki yksi hyvin tärkeä väline joustavoittaa opintoja, koska meillä päälle puolet opiskelijoista käy kuitenkin töissä osa-aikaisesti. Se tietenkin tuo siihen haasteita, mutta meillä on sitten myöskin tavoitteena se, että opiskelija voisi valita eri suoritustavoista. Se ei toki aina ole mahdollista, mutta ei olisi vaan sitä yhtä tapaa suorittaa opintoja.
Hyvin tärkeää tietyillä aloilla, varsinkin sosiaali- ja terveysalalla, on opinnollistaminen. Eli kun meillä opiskelijat käyvät paljon töissä, niin sitten tavallaan voitaisiin sitä työssä kertynyttä osaamista ottaa siinä suorittamisessa huomioon. Tämä on nyt pikkuhiljaa levinnyt myöskin muiden aloille.
Se on tietenkin heidän pitkän harjoittelun vuoksi ollut sellainen, jossa tämä on tullut hyvin vastaan. Sitten tietenkin minusta tämmöinen yksilöllistäminen on myöskin sitä, että voi tehdä projektiopintoja. Meillä on opetussuunnitelmassa sellainen kaikissa opetussuunnitelmissa viime syksystä alkaen, tämmöinen 15 opintopisteen ammatilliset valinnaiset opinnot, jotka opiskelija voi ihan itse valita mistä tahansa tarjonnasta ja myöskin valtakunnallisesta CampusOnline-verkostosta, jossa on kaikki AMK:it mukana.
Eli kaikki tämmöinen, paitsi OPS-tekninen joustavoittaminen, niin myöskin siinä arjen opiskelussa se joustavoittaminen. Meiltä voi lähteä hyvin vaihtoonkin, jos vaan se tuntuu kiinnostavalla. Itse näen myöskin kansainvälistymisen sellaisena tärkeänä joustavoittamisena, että näitä menetelmiä kyllä yritetään luoda ja keksiä ja kehittää koko ajan lisääkin.
[Anne-Maria]
Voisin vielä lisätä tuosta kansainvälistymisestä, että siinä meillä on tarjota aika paljon mahdollisuuksia. Ja nyt ollaan tässä eurooppalaisessa HEROES Alliancessa mukana, mikä tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuksia tehdä kansainvälisiä opintoja, tutkintoja ynnä muuta. Eli ollaan todella isossa roolissa myös tässä opiskelijan kansainvälisyysosaamisen kehittämisessä tästä näkökulmasta.
[Haastattelija]
Hyvä lisäys. Miten opiskeluhyvinvointityö on osa opintojen laadun kehittämistä ja myöskin vastausta erilaisten oppijoiden tarpeisiin?
[Tuija]
Meillä olikin tuossa puhetta tästä opintojen joustavoittamisesta ja siitä, että opiskelijoilla on erilaisia tarpeita. Meillähän on tämä opiskeluhyvinvointitiimi. Koostuu tällä hetkellä, siihen kuuluu opintopsykologi, opintokuraattori, korkeakoulupastori ja kaksi ammatillista erityisopettajaa.
Eli meillä on varsin kattava ja laaja tämä työ. Ja tämä on myöskin työ, mitä on tehty hyvin pitkällisesti. Näköjään palaan aina tähän teemaan, että näitä kehitetään pitkäjänteisesti ja tietty tavoite mielessä.
Tässä opiskeluhyvinvointityössä on hirveän tärkeää muistaa se, että ainakin noin neljänneksellä on jotakin opiskeluun liittyviä haasteita. Mutta haluan tuoda esille sen, että ne eivät ole aina välttämättä mitään diagnooseja tai tämmöisiä, vaan ne voivat olla ihan sitä ajankäytönhallinnan haastetta ja elämäntilanteen haastetta. Ja kun täällä opiskellaan monta vuotta, niin se on hyvin todennäköistä, että siinä opiskelupolulla tulee semmoisia haastavia kohteita.
Meillä on tämä opiskeluhyvinvointitiimi, joka on tämmöinen minusta erittäin vaikuttava tässä opintojen joustavoittamisen ja loppuun saattamisen tukemisessa. Ja me ollaan pyritty tässä toiminnassa erityisesti matalan kynnyksen toimintaan. Eli se lähti ensin kokeiluna, että meillä oli perjantaisin kerran kuussa neljän tunnin semmoinen aika, jolloin nämä kaikki opiskeluhyvinvoinnin toimijat olivat saavutettavissa samassa paikassa ja siihen sai ihan ilmoittautua pelkillä nimikirjaimilla.
Ja tämä on nyt kehittynyt sillä tavalla, että tästä on tullut meidän ihan lähes viikoittainen toiminta ja tämä on itse asiassa meidän opiskeluhyvinvoinnin hyvin keskeisiä toimia. Matalan kynnyksen palvelu yhden lukun periaatteella, jossa saa sitten näitä palveluja nopeasti. Ja itse näen hyvin tärkeänä sen, että näihin asioihin tartuttaisiin hyvin siellä jo varhaisvaiheessa, että niistä ei tule sitten niin haastavia.
Noillekin riittää yksi käynti ja sitten siitä toisilla on vähän pidempi tie, mutta tämä opiskelijalähtöisyys myöskin näiden palveluiden saamisessa on hyvin keskeinen asia, mitä me ollaan kyllä kehitetty ihan systemaattisesti.
[Haastattelija]
Joo. No opiskelijalla on määriteltynä opetussuunnitelma eli OPS koko opintojen ajaksi. Voiko sitä muuttaa, jos esim. osaamistavoitteet ympärillä muuttuu? Ja nyttehän on tämä tekoäly ollut tässä jo jonkun aikaa pinnalla, niin pystyykö sitä jotenkin muuttamaan?
[Marjo]
Lähtökohtaisestihan OPS on lupaus opiskelijalle eli se on se, mitä luvataan, että näitä osaamisia sinulle annetaan ja näitä sinä saat tämän opintojen aikana. Ja ilman muuta opintojenkin täytyy elää ajassa eli siellä on mahdollisuuksia rakenteissa muokata sitä opintoa sillä tavalla, että jos sinne tulee uutta sisältöä, mutta todellisuudessahan ne tulevat kyllä sen opintojaksojen kautta ja opettajat siinä omassa opetuksessaan aina yrittää varmistaa, että nämä osaamistavoitteet täyttävät sen lupauksen eli sen OPS:in mukaisesti, mutta kuitenkin ajassa eläen. Eli näkisin, että opettajilla on tässä myös se tärkeä rooli mahdollistaa tätä osaamistavoitteiden täyttymistä. Ja oikeastaan jos sopii, niin voisinkin tästä vielä jatkaa sen verran, että millaisia osaamisia opiskelijat ylipäätään tarvitsevat tulevaisuudessa ja jatkossa, koska tämä liittyy juurikin tähän lupaukseen ja OPS:iin, niin tässä eletään jatkuvassa muutoksessa.
Tuo tekoäly oli sinulta hyvä esimerkki siihen ja oikeastaan siksi yhä enemmän on alettu painottaa näitä pysyviä, yleisiä, geneerisiä taitoja. Eli jokaisessa työssä tarvitaan ongelmanratkaisuja, taitoja, itseohjautuvuutta, luovuutta, oppimiskykyä ja ylipäätään tätä joustavuutta. Ja sitten toisaalta, mikä aikaisemminkin puheenvuorossa tuli esiin, tämä yhteiskunnan kansainvälistyminen ja maailman globalisoituminen, niin näitä monikulttuurisuustaitoja, kansainvälistyystaitoja tarvitaan yhä enemmän ja esimerkiksi innovointikyky on noussut hyvin korkealle myös.
Eli näitä taitoja tuetaan koko ajan opetuksessa näiden alakohtaisten taitojen lisäksi, jotka sitten tulee erityisen vahvasti siinä OPS:issa näkyviin. Ja toisaalta Tuija vielä esimerkiksi nämä Arenen yhteiset kompetenssit, mitä sinäkin olet edistänyt täällä vahvasti sitten näihin OPS:eihin, niin siellä tulee tiettyjä eroja sitten vielä AMK ja alemmissa ja ylemmissä tutkinnoissa. Eli tietenkin osaamista katsotaan myös sitten sen vaativuuden näkökulmasta ja tämmöisten kansallisten tavoitteiden näkökulmasta.
[Haastattelija]
Jos hypätään ehkä vähän eri kulmaan sitten, niin missä roolissa työelämän edustajat on opetuksen kehittämisessä? Että osallistuvatko he tähän jotenkin ja jos osallistuu, niin miten?
[Anne-Maria]
Työelämän edustajilla on tosi merkittävä rooli meidän opetuksen kehittämisessä sekä suunnittelussa että toteutuksessa. Koska tavoitteenahan meillä on tuottaa työelämälähtöistä opetusta. Ja mikäs sen parempi siinä tuottamisessa kuin se, että siellä on aitoja työelämäkontakteja.
Ja se, että meillä siihen suunnitteluun siinä kuunnellaan hyvinkin herkällä korvalla työelämän tarpeita ja sitä, että mihin suuntaan työelämä kehittyy ja meillä on yhteistyötä siinä suunnittelussa työelämäedustajien kanssa. Ja sitten siinä toteutuksessa, niin meidän monilla opintojaksoilla meillä on työelämästä vierailijaluennoitsijoita tai me tehdään työelämälle projekteja, käydään yritysvierailuilla erilaisissa organisaatioissa. Ja opintojaksoihin sinällään sisältyy työelämäprojekteja, mutta sitten tietysti iso osa on työelämäkontaktia.
Opiskelijalle tulee kontaktia harjoittelujaksosta, opinnäytetyöstä. Mutta siinä arjessa tavoitteena on, että se työelämä on voimakkaasti läsnä ja koetaan, että siitä tulee tosi paljon lisäarvoa meidän opiskelijoille sekä sen sisällön ja osaamisen kautta, mutta kyllä se luo myös sellaista tulevaisuutta varten opiskelijoille kontakteja, ajatusta ja ymmärrystä siitä, että mitä se oikea työelämä opintojen jälkeen saattaa olla. Eli sillä on tosi iso merkitys meidän työelämälähtöisen opetuksen sekä sen suunnittelussa että toteuttamisessa.
[Marjo]
Tähän voisin vielä lisätä, että opintojen aikana myös opiskelijoilla on paljon mahdollisuuksia toimia työelämän kanssa yhteistyössä, että ilman muuta sitä kehittämistä tulee myös sitä kautta, että opiskelijat ovat siellä harjoittelijoina tai projekteissa mukana, kuten Tuija mainitsi aikaisemmin, ja sitä kautta myös kehittää niitä työelämätaitoja ja meidän opetusta monin eri tavoin.
[Anne-Maria]
Sitten voisi vielä lisätä myös tämän vuorovaikutteisuuden tähän, että jos mietitään meidän opinnäytetöitä, niin myös meidän opiskelijat ovat kehittämässä sitä työelämää. Erityisesti jos mietitään vaikka YAMK-tutkintoja, ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja, niin siinä on kokoaikaisesti aika integroitu se työelämän kehittäminen siihen opetukseen, että tämä toimii myös toisinpäin.
[Haastattelija]
Viimeisimpänä, mutta ei vähäisimpänä, niin on tällainen kysymys, mitä on myöskin sivuttu tässä jo ehkä useampaan kertaan, mutta jos haluatte vielä jättää sellaiset viimeiset muistutukset tästä, että miten opiskelija voi itse vaikuttaa opintojen kehittämiseen.
[Tuija]
Joo, minä tuossa äsken kerroinkin näistä eri palautekanavista, enkä niin enää palaa, mutta haluan muistuttaa sellaisen asian, että kaikissa SeAMKin virallisissa työryhmissä on mukana myöskin opiskelijajäsen. Sitä kautta opiskelijalla on mielestäni hyvä mahdollisuus vaikuttaa ihan siellä kokouksissa ja tuoda siellä esille erilaisia asioita. Yhtenä hyvänä esimerkkinä tuon esille vaikka opinto-ohjaajien tiimin, jota itse vedän, ja siellä on aktiivisia opiskelijajäseniä.
Se on hyvin tällainen läheinen kanava, ja niitä on sitten tietenkin muitakin työryhmiä olemassa moniakin, missä tämä opiskelijan jäsenyys tuottaa myöskin lisäarvoa sille toiminnalle.
[Marjo]
Haluaisin vielä tuohon lisätä, että Seinäjoen ammattikorkeakoulu haluaa olla se paras korkeakoulu juuri sinulle tuleva tai nykyinen opiskelija. Eli tulemalla Seinäjoen ammattikorkeakouluun pääset vaikuttamaan myös tähän toimintaan.
[Haastattelija]
Totta. Hei, kiitos paljon tästä keskustelusta ja teidän vastauksista. Ihanaa, kun pääsitte paikalle.
Oli hienoa päästä kuulemaan tästä, mitä kaikkea tähän opetuksen kehittämiseen oikein kuuluu ja sisältyy. Kiitos tosiaan minun puolestani ja vielä muistuksena kaikille kuulijoille, että tosiaan SeAMK Radion jaksot julkaistaan joka perjantai Spotifyssa ja Acastissa. Menkää ihmeessä kuuntelemaan meidän muitakin jaksoja eri aiheista.
Mutta mukavaa päivän jatkoa sinne, missä ikinä oletkin ja kiitos.