SEAMK Radio: Kestävä kehitys
[haastattelija]
Hei kaikille ja tervetuloa SeAMK Radion pariin. Tänään me puhutaan tärkeästä aiheesta, nimittäin kestävästä kehityksestä ja kestävästä kehityksestä SeAMKissa. SeAMKin strategiassa ja koko toiminnassa on huomioitu vastuullisuus ja kestävä kehitys.
Tänään päästään kuulemaan tästä aiheesta vielä lisää. Täällä on myös ihan asiantuntijoita paikalla keskustelemassa tästä aiheesta. Haluatteko esitellä itsenne ja kertoa vähän, mitä te teette?
[Heli]
Jos minä aloitan. Minä olen Heli Hietala ja toimin tällä hetkellä projektipäällikkönä ja TKI-asiantuntijana SeAMKissa pääosin. Yritysten kestävä liiketoiminta ja sen kehittäminen on minulla pääteema.
Sen lisäksi syksyllä aloitin SeAMKin kestävyys- ja vastuullisuustyöryhmän puheenjohtajana.
[Kari]
Minun nimi on Kari Laasasenaho, työskentelen SeAMKissa erityisasiantuntijana. Olen myös tutkimusryhmän vetäjä tällaisessa tutkimusryhmässä kuin Kestävä vastuullinen ruoantuotanto. Toimin myös Helin luotsaamassa Kestävän vastuullisuuden toiminnan työryhmässä SeAMKissa.
[haastattelija]
Mahtavaa, kuulostaa hyvältä. Kiva, kun olette päässeet paikalle. Aloitetaan tällaisella kysymyksellä, että jos jompikumpi tai voitte molemmatkin lisätä jotain, jos tulee mieleen.
Kertokaa omin sanoin, mikä on kestävä kehitys?
[Kari]
Kestävälle kehitykselle on varmaan monta virallistakin määritelmää. YK on varmasti laatinut näitä määritelmiä, mutta summaisin maalaisjärjellä sitä, että kestävä kehitys on käytännössä sellaista toimintaa ja kehitystä, jossa turvataan nykyisille ja tuleville sukupuolille hyvän elämisen mahdollisuudet. Mehän monesti muistetaan varmasti kestävästä kehityksestä se, että se sisältää monta eri tasoa.
Tämä taloudellinen kestävyys, sosiaalinen kestävyys, ekologinen kestävyys ja neljäntenä kulttuurinen kestävyys. Jännästi muistan, että olin joitain vuosia sitten Hollannissa käymässä Wageningen yliopiston yhdessä tutkimusasemalla. Siellä oli biotalouskonferenssi menossa ja siellä itse asiassa yksi näistä konferenssin esityksen pitäjistä oli paikallinen maanviljelijä, jolta myös kysyttiin sitä, että mitä se hänen mielestään tarkoittaa tämä kestävä kehitys.
Mielestäni hän esitti siinä tosi hyvän ajatuksen siitä englanniksi, että mitä se tarkoittaa. Hän sitten sanoi sitä, että jos halutaan tietää, että onko joku asia kestävän kehityksen mukaista, niin pitäisi kysyä tällainen lausahdus, että does it last? Eli kantaako se, kestääkö se?
Tämä last on mielestäni hyvä englanninkielinen sana kuvaamaan sitä, että jos me jotakin toimintoa loputtomasti jatketaan ja harjoitetaan, niin kantaako se niin, että se voi ikään kuin ikuisuuteen asti pysyä samana se toiminta ilman, että siltä menee joku nurkka tai pohja pois. Eli does it last on mielestäni aika hyvä määritelmä siihen, että jos halutaan vastausta, onko joku kestävän kehityksen mukaista vai ei.
[Heli]
No joo, minullakin on se nimenomaan se kantokyky ja se sellainen kaksisuuntainen, vaikka nyt jos ajatellaan yritystoimintaa ja kaupankäyntiä ja kaikkea, että se olisi sellaista kaksisuuntaista, että se ei perustu riistoon ja siihen, että köyhdytetään, vaan ennemminkin rikastetaan tai pidetään yllä, niin että ne resurssit, oli ne sitten henkilöresursseja tai luonnonresursseja tai muita, niin ne pystyy uudistumaan.
Että se on tavallaan sellaista, kestävä kehitys on myös sellaista uudistavaa toimintaa ja ylläpitävää toimintaa.
[haastattelija]
Joo, tosi hyvin kyllä sanottu tuo. No miten sitten, jos mietitään tätä tässä ehkä opiskelijoille läheisemmässä kontekstissa, että miten tämä kestävän kehityksen ja vastuullisuuden edistäminen näkyy SeAMKin arjessa ja minkälaisia toimenpiteitä SeAMKissa tehdään?
[Heli]
No joo, meillä on nyt tässä työryhmässä ollut viime vuoden sellainen iso juttu, että me ollaan lähdetty tekemään tätä kestävän kehityksen strategista kehittämisohjelmaa tai siihen liittyvää strategista kehittämisohjelmaa SeAMKille. Ja se tietysti tulee pikkuhiljaa enemmän ja enemmän näkymään myös siellä arjen tasolla ja ihmisten tasolla, kun sitä saadaan tästä vietyä eteenpäin. Seuraavaksi on tavoitteena sitten tehdä se meidän ohjelma, mikä käynnistyy sitten 2026, jossa mietitään niitä ihan käytännönkin toimenpiteitä ja siinä sitten myös pyritään enemmän vielä osallistamaan ja kysymään myös henkilöstöltä.
Mutta sitten sen lisäksi tietysti on koko ajan myös tehty asioita, on parannettu energiatehokkuutta, meillä on aurinkopaneeleita, tuolla sitten on tämä ilmanvaihdon automaation päivitys, iso nyt ollut käynnissä ja mitä minä sieltä meidän kiinteistöpäällikkö Asmon kanssa juttelen, niin vaikuttaisi siltä, että takaisinmaksu on hyvinkin lyhyt. Ja sitten on tulostukseen, liikkumiseen kiinnitetty, on sähköpyöriä, pyöräetua ja kurssitarjontaan on pikkuhiljaa tuotu tätä kestävää kehitystä. Ja nythän meillä palkattiin sitten kestävän kehityksen lehtori myös tänne liiketalouden puolelle, joka varmasti tulee nyt sitten lisäämään nimenomaan sitä sinne opiskelupuolellekin vientiä.
Kari voi kohta lisätä, mutta ruokapuolella ja biopuolellahan sitä nyt toki on sinne jo paljon vietykin, mutta nyt ehkä enemmän myös täällä liiketalouden puolella. Ja sitten sen lisäksi meillä on, esimerkiksi oli nämä kestävän kehityksen olympialaiset, missä osallistettiin opiskelijoita ja haettiin sieltä ideoita, että minkälaisilla toimilla näitä asioita voitaisiin parantaa. Ja niitä hyödynnetään myös sitten nyt, kun suunnitellaan näitä käytännön toimia jatkoon.
[Kari]
Joo, tuossa oli hyvä listaus Heliltä ja ehkä täydentäisin vielä sellaista ajatusta, että se ei välttämättä ihan hirveästi ehkä näykään vielä toistaiseksi, mitä kaikkea me tehdään. Kyllä meillä on tosi paljon näitä erilaisia toimenpiteitä ja tähän Helin listaan voisin täydentääkin sitä, että mehän joka vuosi lasketaan meidän hiilijalanjälki ja pystytään myöskin vertailemaan sitten ammattikorkeakoulujen välillä pikkusen sitä, että miten paljon meiltä syntyy näitä ilmastopäästöjä. Sittenhän me ollaan oltu mukana tässä kansainvälisessä Greenmetrix-järjestelmässä myöskin, joka on tuon Indonesia-yliopiston lanseeraama tämmöinen yliopisto- ja korkeakouluja vertaileva mittaristo.
Ja siellä ollaan ihan semmoisissa suotuisissa sijoituksissa kuitenkin oltu vuosittain, että ollaan tavallaan siellä hyvää keskikastia tämän kestävyyden osalta. Ja kyllä totta kai sitten pyritään samoin kanssa tekemään erilaisia tempauksia ja tapahtumia sitten myös yhteistyössä tämän meidän työryhmän kanssa.
[haastattelija]
Aivan. No miten sitten tuossa just tulikin, että mitkä ne olympialaiset oli, mistä sä sanoit?
Sanoit, että sieltä oli tullut jotain ideoita kans opiskelijoilta ja näin, mutta millä muilla tavoin opiskelija pystyy vaikuttaa tähän? Että miten kestävää kehitystä edistetään?
[Heli]
No se on ainakin varmaan semmoinen, mitä nyt mietitään just tässä kun lähetään tätä strategista kehittämisohjelmaa jalkauttamaan, niin nimenomaan sitä, että miten pystyy osallistua ja miten pystyy vaikuttaa, koska sieltähän ne toteutuskelpoiset ideat tulee sieltä tekijöiden ja ihmisten tasolta. Yksi on tietysti tämä, että SAMOn kanssa voitaisiin vielä tiivistää sitä yhteistyötä, että saataisiin sieltä mahdollisesti myös semmoista lisävoimaa ja kanavaa sinne opiskelijoiden suuntaan.
[Kari]
Joo ja jos tosiaan kestävä kehitys noin yleensä kiinnostaa opiskelijoita, niin on mahdollista myöskin ottaa tuota, tai osallistua tämmöiselle opintojaksolle, kun kestävän kehityksen perusteet. Että sitä on tarjottu nyt muutamana lukuvuonna ja se on tavallaan ehkä semmoinen konkreettinen esimerkki siitä, että jos haluaa lisätä niitä omia työelämävalmiuksia sitten kun siirtyy työelämään, niin tämän kestävyyden ja vastuullisuuden alalla, niin se on sellainen ehkä voi sanoa, että tämmöinen monialainen opintojakso, jossa käydään vähän eri toimialojen kestävyyden kehittämistä sitten lävitse. Mutta joka tapauksessa me niin kuin SeAMKina ollaan ilman muuta sitouduttu myöskin noihin YK:n kestävän kehityksen 17 tavoitteeseen ja halutaankin, että se ehkä on sitten näkyvämmin myös osana sitä arkipäiväistä toimintaa täällä SeAMKilla.
[haastattelija]
Joo ja SeAMKhan tekee paljon tutkimus- ja kehittämistyötä myöskin, niin miten tämä kestävä kehitys näkyy siinä työssä?
[Kari]
Se on ehkä myös yksi sellainen konkreettinen toimi, mihinkä opiskelijat myös pystyy lähtemään mukaan. Elikkä mehän toteutetaan aika paljon, meillä siis toistasataa hanketta vuosittain pyörii SeAMKissa. Sinne hankkeisiin on mahdollista myöskin opiskelijoiden esimerkiksi tulla tekemään harjoitteluita tai kesätöitä tai opinnäytetöitä tai muita harjoitustöitä.
Ja tavallaan sitten sellaiset hankkeet, jotka erityisesti liittyvät tähän kestävään kehitykseen, niin siellä on sitten mahdollisuus niihin osallistua. Niistä yleensä sitten ilmoitetaan aina keväällä näistä auki olevista paikoista. Mutta tosiaan tämä tutkimus- ja kehittämistoiminta, kun ne on osa SeAMKin toimintaa, niin tottakaihan se kestävyys lähtee jo siitä, että hankerahoittajat saattaa yhä enemmän kiinnittää huomiota tähän, että huomioidaan se kestävyys siellä osana sitä hankesuunnittelua.
Ja tavallaan tuota SeAMKissakin nyt ihan näistä syistä, niin me ollaan kehitetty myöskin sitä tilastointia meidän omissa järjestelmissä. Me pystytään esimerkiksi sanomaan sitten meidän Repotronic-hankejärjestelmän kautta, että kuinka moni hanke sitten liittyy näihin YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Ja tosiaan meillä projektipäällikkö valitsee sitten aina kullekin hankkeelle sopivat YK:n kestävän kehityksen tavoitteet, jotka siellä Reportronic-järjestelmässä sitten tilastoituu aina kyseisillä hankkeilla.
Ja tätä toimintaa, siis ammattikorkeakoulujen kestävyystoimintaahan organisoi myöskin Arene, eli Ammattikorkeakoulun rehtorineuvosto, jossa on oma tällainen kestävän kehityksen ja vastuullisuuden työryhmä. Ja esimerkiksi sen kautta on julkaistu juuri viime syksynä tämmöinen vastuullisen TKI-toiminnan kestävyyskriteerit ammattikorkeakoulussa, josta sitten pystyy ottamaan myöskin hankesuunnitteluvaiheessa vähän mallia ja ideoita siitä, että minkä tyyppiset hankkeet voi olla tällaisia kestävyyttä edistäviä hankkeita.
[Heli]
Mä lisään vielä tuosta opiskelijoiden mukaantulosta sen, että meillä on tosiaan se epriihi.fi, jota SeAMK kyllä pitää, sekä se projekti- tai seamk.fi-kanavat, jossa on nämä kaikki hanketilaisuudet, ja niihin opiskelijat on enemmän kuin tervetulleita. Se voi olla myös mahdollisuus siihen, että siellä kohtaa yritysosaaja ja tarve. Jos yritysten kanssa mietitään näitä vaikka raportointia tai hiilijalanjälkilaskentaa tai muuta, niin heillä usein herää se tarve, että tätä pitäisi tehdä, mutta onko meillä resursseja.
Siinä on opiskelijan paikka löytää mahdollisesti vaikka opinnäytetyölle. Nytkin tällä hetkellä käsittääkseni meillä menee useampi hiilijalanjälkeen liittyvä opinnäytetyö.
[haastattelija]
Tämä on kyllä hienoa, että opiskelijat voivat olla monella tavalla mukana tuossa. Aiemmin puhuttiinkin jo vähän siitä, että kestävään kehitykseen, siinä on monta eri osa-aluetta, mitä siihen kuuluu.
On tämä taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys myöskin. Miten nämä on huomioitu SeAMKin toiminnassa?
[Kari]
Ehkä sellaisen esimerkin voisin ottaa tuota hankepuolelta. Meillä on tällainen esimerkiksi turvevapaa ruokaketju kehittämishanke menossa. Siinä helposti jos ajatellaan tätä Etelä-Pohjanmaankin aluetta, missä on turvetuotanto ollut hyvin merkittävässä roolissa, varsinkin ruokaketjun osalta.
Siellä on ollut sekä energia- että turvetuotantoa, että sitten kuivikepuolta ja sitten on myöskin kasvualustakäyttö ollut sille turpeelle. Tässä hankkeessa on hyvä esimerkki siitä, että vaikka ne syyt vähentää turpeen käyttöä ovat ekologisessa kestävyydessä. Ilmastonmuutos tai ilmaston lämpenemistä kiihdytetään, jos käytetään turvetta.
Siinä kohtaa kuitenkin pyritään turpeen alasajoa kehittämään sillä lailla, että se ei ole muillakaan kestävyyden tasoilla liian raju muutos. Siellä pyritään aluetaloudelliset tarpeet erityisesti huomioimaan siinä, että löydetään tietyssä hyvässä aikajänteellä korvaavia vaihtoehtoja turpeille, vaikka kasvualusta tai kuivikepuolella. Toisaalta pyritään tukemaan myös alueen työllistymismahdollisuuksia.
Meillä on esimerkiksi KEMMO-niminen hanke, jossa etsitään korvaavia koulutusreittejä ihmisille, jotka turvealalta jäävät työttömiksi ja näin poispäin. Toisaalta ymmärretään kokonaisuutta ja sosiaalisia vaikutuksia siitä, että se ei ole yksinkertaista lähteä ekologisista syistä yksistään vähentämään turpeen käyttöä. Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten hankepuolella meillä on monialaisesti kokonaiskestävyys huomioiden pyritty näitä asioita aluetalouksissa edistämään.
[Heli]
SeAMKin sisällä me juuri tuossa syksyllä ensinnäkin laajennettiin kestävän kehityksen työryhmää ihan jo nimen tasolla. Se keskittyi siihen kestävyyteen, mutta me tuotiin siihen myös se vastuullisuus sana, ihan korostamaan vielä sitä. Se monesti mielletään ympäristöasioihin, mutta se on paljon muutakin.
Esimerkiksi Arenessa tällä hetkellä pilotoidaan vastuullisuusraportoinnin viitekehystä, joka huomioi nämä kaikki näkökulmat. Myös SeAMK seuraa nyt sitä, että olisiko se sellainen, mitä mekin jatkossa tehtäisiin. Tietysti sitä kautta se toimisi myös johtamisen tukena, että pystyttäisiin miettimään ja haastettaisiin itseämme miettimään ja raportoimaan näistä kaikista näkökulmista.
Myös voidaan paremmin miettiä, että tuleehan jokainen kulmakivi otettua huomioon.
[haastattelija]
Niinpä. No jos katsotaan sitten vähän tulevaisuutta kohti, niin minkälaisia tavoitteita SeAMKilla on kestävän kehityksen suhteen tulevina vuosina? Onko jotain erityisiä tavoitteita, mitä voisitte tässä nostaa?
[Heli]
No siinä meidän kehittämisohjelmassa painottuu yhteisön kestävyys- ja vastuullisuusosaamisen vahvistaminen. Eli ihan tämä koko meidän SeAMKin ja SeAMKin sidosryhmien osaaminen tässä teemassa. Ja sitten myös se osallistaminen sekä henkilöstön että opiskelijoiden.
Ja sitten tämä kädenjälkityö esimerkiksi tuolla TKI-puolella. Ja tietysti opetuksessakin. Siinä voidaan tehdä paljon ja viedä sitä kautta eteenpäin.
Sitten on nämä tavoitteiden ja mittareiden kehittäminen myös. Että on vaikea johtaa, jos ei mittaa. Eli siellä puolella tehdään paljon kehittämistyötä seuraavina vuosina.
Ja sitten myös viestinnän kehittäminen niin, että se valuisi vielä enemmän sinne lattiatasolle asti. Ja syntyisi sitä vuoropuhelua, jolloin ne asiat menevät oikeasti eteenpäin ja käytäntöön.
[Kari]
Nostaisin erityisesti tosiaan mitä Heli mainitsikin, tämä vaikuttavuuden tai mittaroinnin kehittäminen. Se on tosi tärkeää, että ihan oikeasti voidaan todentaa jonkinlaisilla mittareilla se, että mitä tehdään ja kuinka edistytään siinä asiassa.
Muuten se helposti jää sanahelinäksi se tekeminen, jos ei tavallaan siihen ole kunnon mittareita. Eli pystytään ihan oikeasti ajan kuluessa seuraamaan, että mihinkä suuntaan nyt milläkin osa-alueella toiminta kehittyy. Ja toisaalta sitten kun tiedetään mihin suuntaan se kehittyy, niin voidaan ehkä parantaakin niitä toimia.
Eli saadaan sellainen luotettava tapa seurata niitä tulevia toimia.
[Heli]
Tuolla Arenella on niitä työryhmiä tähän liittyen, joissa me ollaan aktiivisesti mukana. Ja siellä muiden amk:ien kanssa yhdessä mietitään, että mitkä ovat ne tavat nimenomaan ammattikorkeakoululle tehdä ja viedä näitä asioita eteenpäin. Ja sieltä saa kyllä tosi hyvää tukea.
Minä olen tuonut sitä yrityksiinkin esiin, että jos ajatellaan, että periaatteessa ne ovat meidän kilpailijoita, mutta tällaisissa isoissa asioissa se hyöty on aina plussalla, että tehdään yhdessä ja mietitään ja viedään niitä asioita eteenpäin. Kuitenkin hiilineutraalisuustavoite on vuoteen 2030. Sitä täytyy tässä ruveta kiihdyttämään, sitä toimintaa, että siihen päästään.
Ja siellä tällä hetkellä mietitään hiilitiekarttojen rakentamista tälle ajalle, mutta myös hiilineutraalisuuskäsitteen määrittelyä, että mitä se nyt amk:ille voisi tarkoittaa ja miten se olisi mahdollista toteuttaa, koska käytännössä nollapäästöihin on vaikea päästä täysin.
[Kari]
Tässä pitää vielä tarkentaa, että ammattikorkeakoulut ovat laatineet itsellensä kunnianhimoisen tavoitteen olla hiilineutraali 2030 vuoteen mennessä. Tämä on viittä vuotta aikaisemmin kuin kansallinen hiilineutraalisuustavoite eli 2035. Siinä mielessä on otettu aika kunniahimoinen ja kova tavoite ammattikorkeakoulussa.
[haastattelija]
Joo, aivan. Mitä luulette, miten käy?
[Heli]
Todennäköisesti sitä ainakin täytyy määritellä uusiksi ja osa amk:eista onkin lähtenyt sitä jo etupainotteisesti tekemään, sitä työtä ja haastamaan ihan tuolla mediassakin, että mitä se hiilineutraalius voisi olla ammattikorkeakoulun näkökulmasta. Se määrittely on varmasti tärkeää. Ei me muutamassa vuodessa voida muuttaa maailmaa täysin toisenlaiseksi.
Ennemmin sitten miettiä, että miten se voidaan tässä nykymaailmassa määritellä.
[Kari]
Tässä korostuu varsinaisesti se, että mitä me lasketaan sinne hiilikädenjäljen puolelle. Mitkä ovat tavallaan meidän positiiviset vaikutukset ilmastomielessä siihen yhteiskuntaan, koska tavallaan eihän meillä luontaisia hiilinieluja omasta takaa ole, vaan sillä tavalla pitää positiivisten tekojen kautta saavuttaa se hiilineutraalius. Eli olla ikään kuin semmoinen positiivinen yhteiskunnallinen vaikuttaja tässä yhteiskunnassa ja kehityksessä.
[haastattelija]
Tämä seuraava kysymys, niin tästä ehkä ollaan puhuttukin jo jonkun verran, mutta jos pystytte vielä tiivistämään sen, että kuka tai ketkä siis on SeAMKilla näitä henkilöitä, ketä on ajamassa näitä asioita eteenpäin. Millainen porukka siinä on koossa?
[Heli]
Meillä on tämä työryhmä, johon kuuluu minun ja Karin lisäksi hallintojohtaja, viestintäpäällikkö, kiinteistöpäällikkö, laatupäällikkö, sitten siellä on kestävän liiketoiminnan lehtori, sitten meillä on yliopettaja ja sitten on SAMOn edustaja vielä mukana. Että tämmöinen monialainen tavallaan tai monelta osastolta edustajia, niin siellä tietysti se sitten lähtee leviämään siitä jokainen oman roolinsa kautta. Mutta tietysti meillä jokaisella on rooli ja sitä osallistamista tässä nyt peräänkuulutan ja yritän ainakin itse sitä edistää myös jatkossa.
[haastattelija]
Joo, niin monenlaista erilaista tahoa on tässä mukana. Se on hienoa. Tosiaan näitä hankkeita on menossa tälläkin hetkellä kestävän kehityksen ja vastuullisuuden puolesta, niin kuinka monta niitä on menossa ja mikä niiden euromäärä on?
Ja montako yritystä tai organisaatiota näissä on mukana?
[Kari]
Joo, tuo on hyvä kysymys ja ihan tarkkoja lukuja ei välttämättä ole helppo määritellä. Me käytännössä siis tuossa meidän Keva-ryhmässä lasketaan aina vuosittain vuoden alussa se kestävän kehitykseen liittyviä hankkeiden määrä. Ja nyt kun tämän vuoden alussa tehtiin tätä laskentaa, niin saatiin tosiaan sieltä meidän Reportronic-järjestelmästä yhteensä 91 hanketta selville, jotka vähintään yhden YK:n kestävän kehityksen tavoitteeseen pyrkii vastaamaan.
Ja kun meillä tosiaan on vuosittain 120-140 hanketta SeAMKissa menossa, niin sehän tarkoittaa sitä, että noin kolme neljäsosa SeAMKin kaikista hankkeista on jollain lailla sidoksissa näihin kestävän kehityksen hankkeisiin. Ja käytännössä se tarkoittaa semmoista ehkä noin viiden miljoonan vuosibudjettitasoa. Mutta tosiaan meilläkin on vielä kehittävää tässä tilastoinnissa sillä Reportronic-järjestelmän kautta, että saadaan ihan tarkkoja lukemia selville.
Mutta tosiaan arvioin, että noin viiden miljoonan euron luokka on tuo vuosi budjettitaso. Ja kyllähän tämä tarkoittaa sitten myöskin sitä, että kun eri hankkeissa, tai tuossa melkein sadassa hankkeissa, niin on paljon erilaisia sidosryhmiä mukana, niin kyllä se nyt vähintään voi sanoa, että muutamia satoja ehkä sitten yrityksiä myöskin tavalla tai toisella osallistetaan noiden hankkeiden kautta siihen hanketoimintaan. Että tämä nyt olisi tällainen karkea arvio.
En mä tiedä, miten Heli aattelee, että voidaanko puhua sadoista. Varsinkin liiketalouden puolella on paljon yrityksiä mukana siinä hanketoiminnassa. Että sinänsä ei varmaan hirveän kauaksi heitä tuo arvio.
[Heli]
No ei, ja sitten paljon on semmoista, että yritykset käyttää myös niitä työkaluja, mitä me noissa hankkeissa tuotetaan. Että sieltä riihisivustolta eperiihi.fi, niin siellä on niitä työkaluja, jotka on nimenomaan yritysten kanssa kehitetty ja tämän alueen yrityksille tuotettu. Ja välillä meillekin tulee kysymyksiä sitten, että hei mä käytän tätä teidän työkalua, että nyt täällä on tämmöinen.
Että sitten aina havahtuu, että niitä todella siellä yritykset käyttää. Että ei me kaikkia yrityksiä edes tiedetä. Tai niitä ei sillä lailla hankkeissa välttämättä ole mukana, mutta silti he saattaa niitä tietoja hakea sieltä.
Että siinä SeAMK on ottanut vähän semmoista viestinnällistä ekosysteemiroolia tavallaan tässä teemassa tällä alueella.
[Kari]
Kyllä. Ja sitten jos ajatellaan noita meidän hankkeita ja järjestetään mahdollisesti webinaareja, seminaareja, niin kyllä niissä yleensä muutamia kymmeniä osallistujia aina vähintään on. Ja niistä on kuitenkin osa sitten myöskin yritysedustajia mukana.
Mutta totta kai vähän vähempi määrä sitten ihan tämmöisenä aktiivisena toimijana noissa hankkeissa ei välttämättä oo mukana. Mutta kuitenkin vähintään se, että he osallistuvat hanketilaisuuksiin ja saavat sitä hanketietoutta sitten sitä kautta omaan käyttöön. Mutta toki kun puhutaan näistä YK:n kestävän kehityksen 17:sta tavoitteesta, niin me myöskin sitä Reportronicissa tilastoidaan. Eli meillähän eniten hankkeita liittyy siihen tavoitteeseen 9, eli kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuuria. Niihin sidoksissa on tosiaan 47 hanketta tuon viimeisimmän tilastoinnin mukaan.
Toisiksi eniten meillä on tähän tavoitteeseen 13, eli ilmastotekoja, niin siihen liittyy 41 hanketta. Ja kolmanneksi eniten tavoitteeseen 17, eli yhteistyö ja kumppanuus, johon liittyy sitten 36 hanketta. Eli ihan merkittäviä määriä, ja totta kai ymmärrettävääkin, että tämä kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuuria tavoite on tavallaan sellainen ihan looginenkin meidän osaamiseen nähden.
[Heli]
Nyt me ollaan tuossa RIIHI-hankkeessa paljon osallistettu alueen kehitystoimijoita. Siinä on ollut 29 eri kehitystoimijaa mukana, kuvaamassa heidän omaa rooliaan kiertotalouden näkökulmasta, ja siitä on tehty sitten sellainen yritystoimijakartta, ja myös tämmöisiä palvelupolkuesimerkkejä, että kun yritykset on kaivannut niitä esimerkkejä, niin siihen on pyritty vastaamaan, ja sitä kautta se taas tietyllä tavalla valuu isommalle massalle yrityksiä, koska siinä on nämä aluekehittäjät mukana, jotka sitten vievät oman roolinsa kautta sitä.
[haastattelija]
Joo, tuo on kyllä mielenkiintoista kuulla tuo, ja just tälle opiskelijana ei tiedäkään, mitä kaikkea täällä SeAMKilla oikein onkaan käynnissä, niin tosi mielenkiintoista kuulla. No sitten viimeisimpänä, mutta ei vähäisimpänä, niin mitä vinkkejä tai terveisiä te haluaisitte vielä antaa opiskelijoille, että miten ihan tällainen SeAMKilainen voi olla tuomassa oman kortensa kekoon?
[Kari]
Mä jotenkin itse ajattelin, että jotenkin pitää opiskelijan, varmasti jos on näistä asioista kiinnostunut, niin pyrkiä ottamaan sitä tietoa opintojaksoilta, että miten sitä kestävyyttä ja vastuullisuutta voidaan sillä työelämän puolella sitten viedä eteenpäin, ja tosiaan osallistua aktiivisesti niille opintojaksoille, mitä tarjotaan tällä SeAMKissa. Ja jotenkin mä näkisin, että kyllähän tuo kestävyyden ja vastuullisuuden toiminta, niin se on enenevissä määrin tullut tässä viime vuosina osaksi sitä työelämää, ja paljon on sellaisia kysymyksiä, tulee ihan työelämästäkin, niin kuin Helikin sanoi sitä, että yrityksetkin ihan kaipaa kaikenlaisia oppaita ja muita työkaluja sitten heidän omaan käyttöönsä tähän vastuullisuuteenkin liittyen. Eli tietyllä lailla kestävyyden ja vastuullisuuden osaamista voi rakentaa myös opiskeluaikana kilpailuetua, ja siitä varmasti tulee olemaan hyötyä sitten myöhemmin elämän varrella.
Mutta jotenkin ehkä palaan pikkusen alkuunkin tuossa, ja ehkä esitänkin tavallaan sen keskeisimmän kysymyksen, minkä itse opin silloin siellä Hollannissa käydessäni, eli opiskelijakin voi sitte aina kysyä omassakin elämässään, että does it last, eli kestääkö se, ja vähän arvioi sillä lausahduksella sitten sitä kestävyystoimintaa mahdollisesti siellä työelämässä myöskin jatkossa.
[Heli]
Joo, ja tehdään niitä valintoja, että vaikka joka kerta pysähtyy miettimään, että tarviinko minä tätä kun jotakin hankkii ja niin poispäin, niin ihan tällaisilla arjen teoillakin voi vaikuttaa paljonkin, ja samalla kun sitä asiaa lähtee tekemään, niin monesti sitten se omakin kiinnostus siinä kasvaa, ja tavallaan huomaamattaankin muuttaa niitä tapojaan, kun lähtee yhtä asiaa toteuttamaan, ihan pienistä jutuistakin liikkeelle.
[haastattelija]
Eli jokainen kyllä pystyy vaikuttamaan sitten pienemmässä tai isommissa määrin tähän kestävään kehitykseen omilla valinnoillaan. Mut hei, kiitos erittäin paljon Heli ja Kari, kun pääsitte tänne mukaan keskustelemaan tärkeästä aiheesta, ja kiitos kaikille kuulijoille myöskin, ja tosiaan muistutuksena vielä, että SeAMK Radion jaksot tulee aina perjantaisin ulos Spotifyssa ja Acastissa, niin kuunnelkaa muitakin jaksoja vielä tämän jakson lisäksi, mutta kiitos erittäin paljon teille kaikille ja kuulemiin! Kiitos!