SeAMK Radio: Faktaa yhteishausta
[Haastattelija]
Hei, tervetuloa kuuntelemaan SeAMK radiota. Yhteishaku on nyt alkanut ja me ollaan täällä puhumassa, mitä kaikkia koulutuksia SeAMKilla on tarjota. Mun kanssa täällä tänään on pari valjakko, jotka osaavat enemmän kertoa tästä teemasta.
Eli Katja Kaataja ja Janina Jouppi. Eli kertoisitteko hieman enemmän vähän itsestänne?
[Katja]
Mahtavaa. Kiitos, että me saadaan olla täällä tänään. Eli me tullaan SeAMKin hakijapalveluista ja meillä on tittelinä Suunnittelija.
Ja nythän on tosiaan hakuaika käynnissä moneen asiaan ja me puhutaan tänään yhteishausta ja erillishauista. Mun nimi on Katja Kaataja ja toisena täällä mukana tänään on
[Janina]
Janina Jouppi. Ja kiva olla mukana täällä jutustelemassa SeAMKista ja hakemisesta.
[Haastattelija]
Ihanaa, että ootte täällä. No, aloitetaan sellaisella, että minkälaisia koulutusaloja Seamkilla on tarjolla.
[Katja]
Meillä SeAMKilla on kuusi koulutusalaa. Tekniikka, liiketalous, kulttuuri, ravitsemis, sosiaali- ja terveysala sekä luonnonvara-ala. Näiltä kaikilta aloilta on nyt tässä tämänkin vuoden ja tämän kevään hauissa tarjolla erilaisia koulutuksia, eli tutkinto-ohjelmia ja niiden toteutusmuotoja.
[Haastattelija]
Joo, eli Katja taisi mainita sieltä noi toteutusmuodot. Koulutuksia on monimuoto toteutuksina, päivätoteutuksina ja verkkopainotteisina toteutuksina. Mitä nämä tarkoittavat? Janina
[Janina]
No päivätoteutuksessa opinnot toteutuvat pääsääntöisesti arkisin päiväsaikaan ja lähiopintoina. Toki sielläkin on mahdollista, että on mukana myös verkko-opintoja ja erilaisia opintojen toteutusmuotoja.
Monimuoto toteutuksessa sitten taas on enemmän tämmöistä työhön yhdistettävissä olevaa opetusta, eli esimerkiksi voi olla ilta- tai viikonloppuopetusta. Ja verkkopainotteisissa toteutuksissa sitten taas teoriaopinnoista osa on mahdollista suorittaa kokonaan verkossa.
[Katja]
Mä voisin tuohon lisätä sen, että verkkopainotteisissa toteutuksissa saattaa olla myös niin, että siellä on kuitenkin sellaista aikaansidottua opetusta verkossa ja toisaalta sitten sellaista itsenäistä opiskelua, jolloin opiskelutavat voi vaihdella eri tutkinto-ohjelmittaan aika runsaastikin.
[Janina]
Kyllä, ja myös se verkko-opintojen määrä tosiaan voi vaihdella tutkinto-ohjelmasta toiseen. Osassa meidän tutkinto-ohjelmia on esimerkiksi pakollisia laboratorio- tai simulaatiotyöskentelyjuttuja, joissa on sitten läsnäolovelvoite, mutta osassa koulutuksia on mahdollista tehdä hyvinkin paljon opintoja ihan verkossa.
[Haastattelija]
No, mitä SeAMKilla on AMK-koulutuksessa tässä kevään yhteishaussa?
[Janina]
Meiltä löytyy näitä AMK-tason koulutuksia ihan kaikilta näiltä meidän aloilta nyt tässä kevään toisessa yhteishaussa, ja myös erillishauissa löytyy monilta eri aloilta.
[Katja]
Olikohan niin, että oli yhteishaussa 27 eri hakukohdat, muistanko mä oikein, ollaanko aika lähellä?
[Janina]
Joo, kuulostaa hyvältä.
[Haastattelija]
Mahtavaa. Entä sitten YAMK-koulutuksissa eli ylemmissä AMK-tutkinto-ohjelmissa?
[Janina]
Sieltä meillä löytyy myös eri alojen koulutuksia. Löytyy sosiaali- ja terveysalan koulutusta, liiketalouden koulutusta, kulttuurialan koulutusta, ja sitten löytyy tekniikan alan ylempää AMK-koulutusta nyt tässä ainakin kevään toisessa yhteishaussa on haettavana.
[Katja]
Mä ajattelin, että varmaan kuulijoilla olisi hyvä kertoa, että mitkä olikaan ne kevään toisen yhteishaan hakukohteet, oliko ne suomenkielisiä vai vieraskielisiä?
[Janina]
Joo, eli nyt kevään toisessa yhteishaussa haetaan Siemkin suomenkielisiin koulutuksiin, eli sekä ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan että ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen, ja nyt nimenomaan suomenkielisiin koulutusohjelmiin.
[Haastattelija]
No, herää kysymys, että kuka voi oikein hakea AMK- ja YAMK-koulutukseen?
[Janina]
No, AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa hakukelpoisuusvaatimuksena on joku suoritettu toisen asteen tutkinto, esimerkiksi ylioppilastutkinto tai joku ammatillinen tutkinto, ja sitten taas, jos ylempään ammattikorkeakoulututkintoon haluaisi hakea, niin siellä on sitten pohjakoulutusvaatimuksena alempi ammattikorkeakoulututkinto, ja sen lisäksi sitten kahden vuoden työkokemus, joka on kertetty sen alemman korkeakoulututkinnon jälkeen.
[Haastattelija]
Millaisen pätevyyden AMK- ja YAMK-koulutukset yleisellä tasolla tavoittavat?
[Janina]
No, ammattikorkeakoulututkinto vastaa alempaa korkeakoulututkintoa, ja sitten ylempi ammattikorkeakoulu taas ylempää korkeakoulututkintoa, ja näissä molemmissa on mahdollisuus sitten tämmöisiin jatko-opintoihin, korkea-asteen jatko-opintoihin.
[Katja]
Kyllä, eli Suomessahan on sekä yliopisto- että ammattikorkeakoulutusta, jotka molemmat ovat korkeakoulutusta, ja ne on rinnasteisia ne tutkintotasot sitten toisiinsa nähden.
[Haastattelija]
Jes, kuulostaa hyvältä. No, kuinka kauan on ohjeellinen opiskeluaika?
[Janina]
No, se riippuu tietysti tutkinto-ohjelmasta, eli meillä AMK-tutkinnot on pääsääntöisesti kolme ja puoli vuotta tai neljä vuotta, riippuen siitä tutkinnon laajuudesta. Esimerkiksi insinöörikoulutuksessa se tavoitteellinen suoritusaika on neljä vuotta, ja sitten taas vaikkapa sairaanhoitajakoulutuksessa kolme ja puoli vuotta, eli riippuu vähän sitä tutkinnon laajuudesta sitten se tavoitteellinen suoritusaika. Ja sitten taas ylemmissä ammattikorkeakoulututkinnoissa ne on pääsääntöisesti kahden-kolmen vuoden mittaisia, riippuen sitten siitä tutkinnon laajuudesta ja tietysti myös siitä opiskelijan omasta suoriutumisesta ja niiden opintojen suoritustahdista.
[Katja]
Kyllä, ja tuleepa mieleen tästä lisätä, että se AMK on kansainvälinen korkeakoulu, ja verkostot ovat tosi tärkeitä sekä saapuville että lähteville opiskelijoille, ja opintoaikaahan voi sisältyä vaikka aikoja ulkomailla.
[Haastattelija]
Siirrytään tarkemmin tähän kevään yhteishakuun, joka on parasta aikaa käynnissä, eli kevään toinen yhteishaku on alkanut nyt 11.3. ja kestää sinne 25.3. saakka. Janina, haluatko sinä kertoa siitä vähän tarkemmin?
[Janina]
No joo, kevään toisessa yhteishaussa haetaan opintopolussa, ja siellä on hakulomakkeelle mahdollisuus valita kuusi eri hakutoivetta, ja yksi hakulomake per hakija on mahdollisuus täyttää. Sitten eri hakutoiveissa on erilaisia valintatapoja, eli esimerkiksi todistusvalinnalla tai valintakokeen kautta on mahdollisuus päästä opiskelijaksi.
[Katja]
Kannattaa huomata, että meillähän on kaksikin eri valintakoetta tässä käytössä, eli kulttuurituottajalle omansa, ja sitten on AMK-valintakoe, joka on kansallinen digitaalinen koe, johon ilmoittaudutaan. Eikö ole näin, että samaan aikaan kun sä haet, niin sä valitset sen paikan, missä sä teet sen AMK-valintakokeen, ja se on sitova, eikö vaan?
[Janina]
Kyllä, joo, eli juurikin näin, että siellä hakulomakkeella, kun täytetään ensin niitä muitakin tietoja ja pohjakoulutustietoja, niin siellä sitten on mahdollisuus valita se aika ja paikka niistä tarjolla olevista vaihtoehdoista, ja AMK-valintakokeenhan voi suorittaa myös muualla kuin tässä korkeakoulussa, johon on esimerkiksi hakemassa, eli sen voi suorittaa vaikkapa kotipaikkakuntaa lähellä olevassa ammattikorkeakoulussa.
Suositellaan aina, että kannattaa hakea mahdollisimman pian siinä hakueen alkaessa, koska silloin niitä vaihtoehtoja on tarjolla siellä kaikkein eniten. Sitten jos täyttää hakulomakkeen vasta siellä ihan viimeisessä vaiheessa, niin silloin paikat saattaa olla jo täyttyneet tietyistä ammattikorkeakouluista tai tietyistä ajoista.
[Haastattelija]
Tuleeko siinä sitten sellainen vaihtoehto, että missä haluat suorittaa valintakokeen?
[Janina]
Kyllä, joo, eli siellä on sellainen kysymys siellä hakulomakkeella, ja sieltä sitten vaihtoehdoista saa valita itselle mieluisimman. ‘
[Haastattelija]
No joo, onpa kätevää.
[Katja]
Mainitsin tuossa, että SeAMKin kulttuurituottajilla on oma valintakoe, ja se tosiaan sitten toteutetaan täällä SeAMKissa paikan päällä Seinäjoella.
[Haastattelija]
Joo, itsellä olen kyllä kokemusta siitä.
[Katja]
Hei Janina, kerrotko vielä YAMK-valintakokeista ja miten sinne päästään?
Mitä tarvitsee tehdä, että pääsee YAMK-opiskelijaksi?
[Janina]
Joo, eli YAMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa on tosiaan käytössä nämä todistusvalinta ja valintakoevalinta, mutta sitten meidän YAMK-koulutuksessa on erilaisia valintatapoja. Eli riippuen vähän koulutuksesta, niin siellä on valintatapana esimerkiksi ennakkotehtävä, joka pitää sitten palauttaa sinne hakulomakkeelle, tai sitten meillä on esimerkiksi tällainen valintakurssi joissakin hakukohteissa käytössä, eli suorittamalla tällaisen valintakurssin voi sitten päästä opiskelijaksi.
[Katja]
Ja eikö se valintakurssi tarkoita siis jotakin meidän ammattikorkeakouluun ihan todellista opiskelukurssia, vai?
[Janina]
Joo, kyllä, eli siitä on mahdollista suorittaa siis kurssi, joka löytyy ihan meidän YAMK-tarjonnasta, ja tästä saa myös sitten opintopisteitä, jos sen suorittaa hyväksytysti.
[Katja]
Tämä sama logiikka toimii noissa erillishauissa niin, että sielläkin suoritetaan AMK-kurssi, joka voidaan sitten hyväksi lukea opinnoissa, mutta sitähän ei tietenkään kerrota etukäteen, että mikä kurssi se on.
[Haastattelija]
No, kuinka pitkä on tämä hakuaika?
[Katja]
Eli hakuaika on kaksi viikkoa, ja päättyy tosiaan siellä 25.5. kello 15.00. Tähän haluaisin lisätä sen, että eikö siellä, Janina, ole jotakin sellaisia liitteiden toimittamisen mahdollisuuksia sitten kuitenkin vielä hakuajan jälkeen?
[Janina]
Joo, jos hakulomake pyytää liittämään liitteen esimerkiksi pohjakoulutus tai sitä tutkinnosta, jonka olet suorittanut siis aikaisemmin, esimerkiksi siitä ammatillisesta tutkinnosta, niin näissä liitteiden toimitusaika päättyy viikko hakujan päättymisen jälkeen, eli siitä sitten hakujan päättymisestä viikko, niin silloin viimeistään pitäisi olla sitten ladattuna nämä liitteet sinne hakemukselle.
[Haastattelija]
Joo, Janina, sinä mainitsitkin noista valintakokeista tuossa aiemmin, niin miten opiskelijat valitaan? Onko siihen muuta väylää?
[Janina]
Joo, elikkä ammattikorkeakouluilla on tietysti erilaisia valintakokeita, ja tämä AMK-valintakoe on tämä kansallinen yhteinen valintakoe, ja sitten on tosiaan näitä joitakin omia valintakokeita, ja sen lisäksi on mahdollista tulla hyväksytyksi todistusvalinnan kautta, eli siellä sitten ylioppilaille on oma todistusvalinta, ja siinä on mukana kaikki ne, jotka ovat suorittaneet ylioppilastutkinnon, ja sitten elikkä ammatillisessa todistusvalinnassa on mukana kaikki ensimmäinen kahdeksasta 2015 jälkeen ammatillisen perustutkinnon suorittaneet hakijat.
[Katja]
Sitten tuli mieleen, että meidän kuulijoissa saattaa olla niitä, jotka tänä keväänä saavat kyseiset todistukset tai kyseisen todistuksen, niin pitääkö heidänkin liittää sinne sitten tietoja sinne lomakkeelle?
[Janina]
Suurin osa tiedoista me saadaan nykyään sähköisistä järjestelmistä, elikkä hakulomake sitten pyytää erikseen sitä liitettä, jos sitä tarvitaan, ja jos on esimerkiksi tänä keväänä valmistumassa, niin silloin hakulomake ei tällaisessa tilanteessa pyydä sitä hakulomaketta liittämään.
[Haastattelija]
No jos minä haluaisin tietää SeAMKin hakukohteista, niin mitä minun kannattaisi tehdä ja mistä minun kannattaisi lähteä etsimään tätä tietoa?
[Janina]
Meidän koulutuksista ja hakukohteista löytyy tietoa tietysti meidän omilta verkkosivuilta, eli seamk.fi. Sen lisäksi sitten tarkempia tietoja esimerkiksi valintaperusteista ja siitä, että montako paikkaa vaikkapa missäkin hakukohteissa on tarjolla todistusvalinnassa tai valintakoen valinnassa, niin niistä sitten kannattaa enemmän käydä lukemassa opintopolusta, elikkä opintopolku.fi-osotteesta. Ja sen lisäksi meillä on sitten tämmöinen ammattikorkeakouluun.fi-sivusto, josta löytyy myös paljon tietoa hakemiseen ja koulutuksiin liittyen, että se on myös yksi osoite, jossa kannattaa ehdottomasti käydä vierailemassa.
[Katja]
Joo, ja siellä selitetään myös näitä hakukelpoisuus, valintaperuste ja tällaisia asioita ylipäätään, että minkälaista on opiskella ammattikorkeakoulussa.
[Janina]
Ja sellainen vielä vinkkinä, että jos miettii, että millainen se amk-valintakoe esimerkiksi on, niin tuolta ammattikorkeakouluun.fi-sivustolta löytyy myös esimerkkikysymyksiä. Että voi käydä katsomassa sitten, että minkälaista siellä valintakokeessa voisi sitten olla luvassa.
[Haastattelija]
No, osaatteko te sanoa, että kuinka paljon se ensikertalaisuus vaikuttaa näissä, kun hakee kouluun?
[Janina]
No meillä on tietysti näissä ammattikorkeakoulututkintoon johtavissa koulutuksissa käytössä ensikertalaisuuskiintiöt. Eli tietty määrä hakijoista valitaan ensikertalaisista, mutta tämä ensikertalaisuus vähän vaihtelee hakukohteittain, joten kannattaa sekin käydä tsekkaamassa sieltä opintopolusta. Mutta ihan rohkeasti vaan voi hakea myös ei-ensikertalaiset, että aina on paikkoja tarjolla myös ei-ensikertalaisille.
[Haastattelija]
Mukava kuulla.
Milloin hakija saa tiedon mahdollisesta pääsystään?
[Janina]
Tässä toisessa yhteishaussa opiskelijavalinnat kaikilta osin julkaistaan viimeistään kolmas päivä heinäkuuta, mutta sen lisäksi todistusvalinnoista tiedot julkaistaan jo toukokuun lopussa. Eli riippuen sitten, mitä kautta on tulossa valituksi, se tulosten julkaiseminen voi tapahtua hieman eri aikaan.
[Katja]
Eikö ole Janina niinkin, että jos sinä tulet valituksi todistusvalinnassa, niin sinä voit silti osallistua siihen AMK-valintakokeeseen, ja jos voit, niin miksi kannattaisi osallistua?
[Janina]
Voi olla tosiaan niin, että todistusvalinnan kautta saa paikan esimerkiksi kolmanneksi mieluisasta hakutoiveestaan, mutta jotta voisi vielä tavoitella paikkaa niissä kahdessa ylemmässä hakutoiveessa, niin silloin kannattaa osallistua siihen valintakokeeseen, jolloin voi olla vielä mukana näissä kahden ensimmäisen hakutoiveen valinnoissa. Mutta jos saa sitten todistusvalinnassa paikan sieltä mieluisimmasta hakutoiveesta, niin silloin ei tietenkään tarvitse siihen valintakokeeseen enää osallistua.
[Katja]
Joo, eli tämä on tämmöistä vähän strategista toimintaa tämä ammattikorkeakouluun haku.
[Haastattelija]
Se on kyllä täysin totta. No mitä sitten, kun hakee kouluun ja on opintopolussa ja hakee kouluihin, niin onko sillä järjestyksellä väliä?
[Janina]
Mieluisuusjärjestykseen ne hakutoiveet pitää tässä toisessa yhteishaussa laittaa. Eli kannattaa tarkkaan harkita sitä, että minkä laittaa sinne ensimmäiseksi hakutoiveeksi ja mitkä sitten siitä eteenpäin. Ensisijaisesti aina tarjotaan sitä ylimmäksi hakijan laittamaa opiskelupaikkaa, jos siihen vain ne pisteet riittää.
Jos käy niin, että hakuaikana on valinnut jonkun hakutoiveen ensimmäiseksi hakutoiveeksi ja sitten tuleekin katuma päälle, että se toinen vaihtoehto vaikkapa olisikin mieluisampi, niin valitettavasti sitä ei enää siinä hakujen päättymisen jälkeen voi käydä muuttamassa. Jos käy niin, että opiskelupaikka tulee siitä ensimmäisestä hakutoiveesta, niin sitten se toinen hakutoive niin sanotusti pyyhkiytyy sieltä pois ja ainoastaan sitä ylintä mieluisinta toivepaikkaa tarjotaan.
[Haastattelija]
Milloin sitten nämä opinnot alkavat?
[Katja]
Opinnot alkavat elokuussa eli syyslukukausi käynnistyy. Joissakin meidän hakukohteissa on myös välttämätöntä saapua ja aloittaa opinnot paikan päällä aikamäärättä, mutta nämä kaikki löytyvät meidän verkkosivulta ja valintaperusteista. Vielä haluaisin sanoa tästä, että kun opintopolku on se paikka, jossa haetaan, niin siellä hae tästä nappulan vieressä on välilehti tai nappula, jossa lukee luen valintaperusteet.
Eli jos päätät, että haluat hakea vaikka sairaanhoitajaksi ja valitset siellä sitten, että haen tässä haussa ja luet sen valintaperusteita ja katsot sieltä, että tässä on päivätoteutustarjolla, niin silloin sinä laitat sen päivätoteutuksen siihen ja tsekkaat samalla, että koska minun pitikään olla paikalla ja kaikki sellaiset asiat, että olet oikeasti kelpoinen hakemaan. Siellä kannattaa hiukan keskittyneesti pyöriä opintopolussa.
[Haastattelija]
Voisitko sanoa jotain esimerkkejä, että mitkä ovat sellaisia kriteerejä, että ei olisi kelpoinen hakijaksi?
[Katja]
Sellaisia voi olla tietysti se, että sinulla ei ole sitä pohjatutkintoa suoritettuna tai mitä muuta. Janina, mitä sinulle tulisi mieleen?
[Janina]
Ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa esimerkiksi se, että työkokemusta ei ole kertynyt tarpeeksi. Tai sitten esimerkiksi meillä on YAMK-koulutuksissa tietyt pohjakoulutusvaatimukset. Eli siellä saattaa olla niin, että vaikkapa tekniikan alalle pitäisi olla se tekniikan alan alempi korkeakoulututkinta.
Silloin jos on vaikkapa se sairaanhoitajatutkinnon suorittanut, niin ei välttämättä ole hakukelpoinen sinne tekniikan alalle.
[Katja]
Ehkä tässä voi noin yleisestikin todeta, että kun kiinnostut SeAMKista, eli meidän korkeakoulusta opiskelupaikkana, niin tutustu sivuihin, tutustu hakuihin, tutustu hakukohteisiin eli tutkintoaloihin ja mieti sieltä sitten, että mikä sinulle sopii. Ettei tule pettymystä siinä, että oho, minä hainkin väärässä haussa. Useassa haussa voi myös jättää hakemuksia.
[Janina]
Kyllä, ja toisaalta sitten taas rohkasen siihen, että vaikka olisi se ammatillinen perustutkinto esimerkiksi sieltä sosiaalialalta, niin silti voi hakea vaikkapa tekniikan ammattikorkeakoulututkintoon. Eli siinä kohtaa ei taas sitten se alakohtaisuus ole mitenkään kiveen hakattu, että sitä pystyy sitten vielä elämän suuntaan muuttaa tässä kohtaa hyvinkin.
[Katja]
Joo, tämä on ihan hyvä nostaa esille, että ammattikorkeakoulun voi hakea koska tahansa, kuka tahansa. Ja vaikka sinulla ei olisi niitä pohjakoulutusvaatimuksia ja sinä haluaisit tutkinnon ammattikorkeakoulusta, niin sinä voit valita esimerkiksi avoimen väylän. Eli tätä ajattelua kyllä kannustamme hakijapalveluissa, että voit lähteä opiskelemaan koska tahansa ja muuttaa sinun elämän sisältöä ammatillisesti.
[Haastattelija]
Kyllä, ja mieli saa muuttua vaikka miljoona kertaa tässä elämän aikana. Oliko se niin, että kun sinä valmistut AMK-tutkinnosta, niin oliko se kaksi vuotta sinun pitää olla työelämässä ennen kuin sinä voit hakea YAMK-tutkintoon?
[Janina]
Kyllä, eli ei tarvitse olla siinä kohtaa, kun se hakuaika alkaa, niin ei tarvitse olla täynnä tämä kahden vuoden työkokemusvaatimus, mutta sitten nyt esimerkiksi kevään toisessa yhteishaussa, niin heinäkuun loppuun mennessä pitäisi olla kertettynä sitten se vähintään kahden vuoden työkokemus sen alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeen, että voi sitten hakea.
[Haastattelija]
No, jos kevään haku ei ole vielä ajankohtaista, mutta haluaa valmistautua ja valmistautua jo tulevaan, niin onko nyt keväällä vielä muuta ajankohtaista?
[Katja]
No, ammattikorkeakoulussahan on tosi paljon erilaisia hakuja monelle eri kohderyhmälle. Kuten äsken tuossa juteltiin, niin hakee voi oikeastaan kuka tahansa. Ja nyt juuri on päättynyt tämmöinen kuin valintakurssihaku, jossa yhden kurssin kautta haetaan sisään ammattikorkeakoulun tutkinto-opiskelijaksi.
Samoin tässä on toisen asteen väylähaku, joka on sellainen tuote, joka on suunnattu lukion tai ammatillisen oppilaitoksen opintoja, eli tutkintoa tekevälle. Näitä toisen asteen väyläopintoja opiskellaan siis toisen asteen opintojen ohella. Se on 15 omitopistettä ja ne hyväksi luetaan sitten, kun sä haet ja jos pääset sisään tänne meille SeAMKiin.
Ja tosiaan tämä mainittu kevään toinen yhteisaku nyt 25. maaliskuuta saakka. Meillä on myös tällainen SeAMK Spring application, joka on auki 14.4. saakka. Lisäksi on tulossa myös toukokuun alussa tällainen avoimen väylähaku, joka tarkoittaa sitä, että näillä opiskelijoilla on avoimen ammattikorkeakoulun opintoja vaadittava määrä takana. He voivat niiden perusteella, samoin kuin äsken mainitussa toisen asteen väylähaussa, jo opiskeltujen opintojen perusteella hakea sisään tutkinto-opiskelijaksi. Eli toukokuun alussa tulee avoimen väylähaku ja sitten on vielä tällainen, mistä on tullut jo kyselyitä tuolta muualta päin Suomea aika paljon.
Siirtohaku, voinko siirtyä ammattikorkeakoulusta toiseen opiskelijaksi, vastaus on kyllä tietyin ehdon. Sellainen tulee myös toukokuun alussa.
[Haastattelija]
Oliko tuossa siirtohaussa, niin onko siinä jokin kriteerit siihen, mitä siihen vaaditaan?
[Katja]
No sinun pitää olla tietysti opiskelija muualla päin Suomea toisessa ammattikorkeakoulussa. Sinulla pitää olla opinto-oikeus voimassa. Ja sitten siinä on tietysti niitä kriteereitä, että olet suorittanutkin jo niitä opintoja.
Ja tietysti myös se, että vaihtaa ei voi ihan mistä tutkinnosta mihin tahansa, vaan siinä on tietyt kriteerit. Tästäkin löytyy siirtohaku, hakusanalla vaikka Googlesta. Sieltä sitten etsimään.
[Haastattelija]
Eli nämä olivat niitä muita reittejä hakea korkeakouluopiskelijaksi.
[Katja]
Kyllä. Eli näistä voit myös valmistua tutkintoon. Ja se, mistä tänään olette kuullut, niin on yhteishaku, joka on siis valtakunnallinen hakutuote.
Ja nämä erillishaut ovat sellaisia, joita on vähän samannimisiä tai ihan samannimisiä eri korkeakouluissa. Ja niiden tavoitteena on myös saada opiskelijoita sisään. Ehkä tällaisella vähän jatkuvan oppimisen teemalla ja eri elämäntilanteet huomiovalla teemalla.
Eli kaikista näistä valmistuu tutkintoon.
[Haastattelija]
Mitä jos käy niin hyvä tuuri, että minä pääsisin SeAMKiin opiskelijaksi? Mitä minun pitää ottaa huomioon tai ylipäätään tulevan opiskelijan?
[Janina]
No joo, eli jos opiskelupaikkaa tarjotaan, niin tärkeintä on tietysti ottaa tarjottu opiskelupaikka vastaan. Ja tässä on tietty määräaika. Eli esimerkiksi tuossa kevään toisessa yhteissaossa se on 10.7. Kun pitää viimeistään ottaa se tarjottu opiskelupaikka vastaan.
[Katja]
Eli kello kolmeen mennessä.
[Janina]
Tai sitten jos saa varasijalta opiskelupaikan, niin silloin on seitsemän vuorokautta aikaa sitä valinnasta ottaa se paikka vastaan.
[Katja]
Ja toi ei pelkästään riitä. Että sä pääset aloittamaan opinnot silloin elokuussa tai viimeistään syyskuussa, niin sun täytyy myös ilmoittautua läsnä olevaksi. Poissa olevaksi ensimmäisenä lukuvuotena voi ilmoittautua kuitenkin sitten, jos on siihen riittävän hyvä syy.
Ja nämä syyt on määritelty valintaperusteissa.
[Janina]
Ja ne on ihan lakisääteisiä nämä syyt.
[Katja]
Kyllä.
[Janina]
Ja semmoinen vielä vinkkinä, että sitten jos opiskelupaikkaa tarjotaan, niin kannattaa ehdottomasti käydä meidän SeAMKin uusi opiskelijasivulta. Käydä katsomassa ne opintojen aloitustiedot ja muutenkin tarkastaa, että on siellä kaiken tarvittavan tehnyt ennen kuin sitten ne opinnot olisi alkamassa.
[Haastattelija]
Eli sieltä löytyy tietopaketti.
[Katja]
Kyllä. Joo ja voisi ehkä ajatella myös, että kun elämä on muutakin kuin opiskelua, niin se on esimerkiksi asumista ja sellaista. Niin kannattaa tutustua esimerkiksi Sevaksen tarjontaa, joka on se organisaatio, joka vuokraa asuntoja tai yksityisiin markkinoihin, että löytyykö ja mitä löytyy.
Eli asuminen on tärkeä juttu, vai oletko ehkä sellainen, joka kulkee toiselta paikkakunnalta täällä. Voi olla, että sinun opinnot ovat niitä verkkopainotteisia enemmän, että sinun ei ehkä tarvitsekaan käydä kuin kerran kaksi täällä meidän upealla kampuksella kuukaudessa. Eli voi valmistautua siihen tulevaan elämänmuutokseen.
Sitten haluaisin vielä sanoa sellaisen asian, että ne haut, jotka nyt on käynnissä, sisältää tiettyjä hakukohteita eli tiettyjä koulutuksia ja tiettyjä toteutusmuotoja niistä. Jos se on tänä vuonna tässä yhteishaussa tarjolla tai tänä vuonna erillishauissa tarjolla, niin se ei välttämättä olekaan ensi vuonna, vaan sitten ehkä vasta seuraavana vuonna. Eli SeAMKillahan on oikeus järjestää koulutusta näiltä kuudelta alalta, mutta kaikki ei aina ala seuraavana syksynä tai seuraavana keväänä.
Eli siinä kannattaa olla tarkkana, että varmasti pääset mihin haluat.
[Janina]
Ja sitten toisaalta kääntöpuolena myös se, että jos nyt ei ole jotain sellaista haussa, niin kannattaa katsoa esimerkiksi syksyn yhteishaku, koska osa meidän koulutuksista voi olla sitten taas siellä haussa. Syksyn yhteishaku on siellä syyskuussa järjestetään sitten.
[Katja]
Kyllä. Ja vielä ehkä sellainen uutuus, mitä meillä on, niin on Tradenomi AMK-koulutuksessa digitaalinen liiketoiminta. Se on sellainen uusi juttu, mikä on nyt tarjolla.
Ja sitten ehkä haluaisin nostaa vielä tuon sairaanhoitajakoulutuksen, josta on monta nyt auki olevissa tai auki tulevissa hauissa monta eri toteutusmuotoa tarjolla. Ja sitten tietysti nostan vielä sen, että myös englanninkielisissä koulutuksissa, joita on nyt joissakin hauissa tarjolla, niin niissä voi osassa opiskella myös ihan suomenkielisiä. Eli vaikka nursing-opiskelija voi olla sitten vaikka suomenkielinen.
[Haastattelija]
Hyvältä kuulostaa.
[Katja]
Kyllä.
[Haastattelija]
Toivottavasti tästä saitte nytten irti ja SeAMK voisi olla teidän paras vaihtoehto.
[Katja]
Kyllä. Se paras SeAMK. Tervetuloa tänne meille Seinäjoelle hakemaan. Muistakaa, että hakijapalvelut@seamk.fi jonne voi osoittaa kysymyksiä hakemisesta. Tervetuloa hakemaan ja matkalle SeAMKilaiseksi.
[Janina]
Joo eli zemppiä kaikille hakemiseen ja esimerkiksi niihin keväämällä koittaviin valintakokeisiin.
[Katja]
Kyllä.
[Haastattelija]
Ja kiitos myös teille Janina ja Katja, että olitte täällä jakamassa tietoa tästä kevään toisesta yhteishausta.