Kustannusten hallinta on avain maitotilayritysten menestymiseen – asiantuntijoilta uusi kustannusjohtamisen malli

Maitotilayrittäjä ei voi erilaistaa tuotettaan, joten kustannusten hallinta on maitotilayrittäjälle merkittävä keino vaikuttaa kannattavuuteen. Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja Helsingin yliopiston taloustieteen osaston asiantuntijat selvittivät yhteisessä hankkeessa, miten kustannuksia hallitaan maitotilayrityksissä ja miten niiden hallintaa voidaan kehittää. Työryhmään kuuluivat yliopettaja Matti Ryhänen Seinäjoen ammattikorkeakoulusta ja professori Timo Sipiläinen Helsingin yliopistosta sekä projektipäällikkö Jyrki Rajakorpi Seinäjoen ammattikorkeakoulusta.

Työryhmän asiantuntijoiden mukaan kustannusten hallintataidot vaihtelevat paljon maitotilayrityksittäin:

”Yleensä maitotilayrittäjät seuraavat välittömiä kustannuksia, jolloin muut kustannukset jäävät vähälle huomiolle. Pääosa maitotilayrittäjistä tarkastelee talouttaan lähinnä rahan riittävyyden näkökulmasta, jolloin kustannusten hallinta- ja kannattavuusnäkökulmat jäävät helposti vähäiselle huomiolle. Lyp­sylehmien ruokinnassa ja peltojen viljelyssä nähdään eniten mahdollisuuksia pienentää yksikkökustannusta. Pitkän aikavälin tavoitteiden hahmottaminen sekä syy-seuraussuhteiden tunnistaminen on osalle maitotilayrittäjiä haas­teellista”.

Maitotilayrittäjien ja sidosryhmien edustajien näkemyksiä ja kustannustenhallinnan käytäntöjä selvitettiin yhteisissä työpajoissa. Maitotilayrittäjät tiedostavat hyvän tietojärjestelmän merkityksen johtamisen ja kustannusten hallinnan apuna. Yksityiskohtaista kirjanpitoa, määrä- ja hinta-aineistoja sekä rahoitusbudjetointia pidetään tärkeinä. Systemaattinen tietojen keruu ja hyödyntäminen sekä sisäisen talous- ja kustannuslaskennan hyödyntäminen on asiantuntijoiden mukaan kuitenkin vähäistä.

Hankkeen tuloksena asiantuntijat ovat tuottaneet maitotilayritysten kokonaisvaltaisen johtamisen tueksi uuden kustannusjohtamisen mallin. Kustannusjohtamisen malli tuo uutta ajattelua maitotilayritysten perinteiseen kustannusten tarkasteluun, jota on tehty yleensä rahoi­tusbudjetointina. Kustannusjohtamisen mallin kehittämisen tavoitteena on auttaa maitotilayrittäjää hallitsemaan kustannuksia tavoitteellisesti strategian ja tuotannon suunnittelun pohjalta.

Kustannusjohtamisen malli ja hankkeen muut tulokset on esitetty kattavassa, Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarjassa julkaistussa raportissa. Julkaisu on vapaasti ladattavissa Theseus-palvelussa.

Julkaisu on Seinäjoen ammattikorkeakoulun, Helsingin yliopiston talous­tieteen osaston ja Valion sekä maitotilayrittäjien ja sidosryhmien edustajien yhteistyön tulos. Hankkeen rahoittivat Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014–2020 sekä Valio Oy.

Lisätietoja:

Matti Ryhänen, yliopettaja, SeAMK 040 680 7154

Timo Sipiläinen, professori, Helsingin yliopisto, taloustieteen osasto 040 023 9606

Jyrki Rajakorpi, hankkeen projektipäällikkö, SeAMK 040 680 7223

Tiivistelmä maitotilayritysten kustannustenhallinnan kehittämisestä:

• Pääosin ulkoisia sidosryhmiä varten laadittava kirjanpito kertoo yritystoiminnan tuloksen, mutta se ei riitä maitotilayrittäjän päätöksentekoa varten. Suunnittelulaskelmia tulee laatia maitotilayrityksen tarpeiden mukaisesti. Suunnittelun yhteydessä muodostuu ymmärrys kustannusten muodostumisesta ja siitä, miten niihin voidaan vaikuttaa.
• Meijeri määrittää maidon hinnan ja laatuvaatimukset. Sopimustuotanto määrittää tuotosmäärän. Maitotilayrittäjän perusstrategiana on siten kustannusjohtajuus. Sopimustuotannossa keskeistä on kustannusten minimointi sopimusmäärä tuotettaessa.
• Maitotilayrityksissä tarvitaan pitkän ja lyhyen aikavälin kustannusten hallintaa yhtenä kokonaisuutena. Suurin mahdollisuus vaikuttaa maidon tuotantokustannukseen on tuotannon suunnitteluvaiheessa. Investoinnit vaikuttavat merkittävästi maitolitran tuotantokustannukseen ja vaikuttavat muihin kustannuksiin, esimerkiksi työn menekkiin navetassa.
• Tarvitaan tulevaisuutta kuvaavaa tavoitteellista budjetointia ja kustannuslaskelmia. Kaiken lähtökohtana on rakentaa luotettava tietojärjestelmä. Kustannuslajilaskennan lisäksi tarvitaan kustannuspaikkalaskentaa, että kustannukset voidaan kohdistaa oikein.
• Hyödynnetään kehitys- ja suoritusmittareita ja niille asetettuja tavoitteita. Näin päästään kiinni syy-seuraussuhteisiin. Toteutuneita kustannuksia verrataan tavoitteellisiin kustannuksiin, jolloin pystytään tekemään korjaavia toimenpiteitä.