Tilintarkastusalan opiskeleminen SeAMKissa

Tilintarkastajan tärkein tehtävä on varmentaa yrityksen antaman tilinpäätösinformaation oikeellisuus ja tätä kautta lisätä taloudellisten tietojen uskottavuutta, mutta tilintarkastaja tekee myös paljon muuta. Tilintarkastaja voi avustaa yritystä liiketoimintasuunnitelman laatimisessa, budjetoinnissa tai verotukseen liittyvissä seikoissa. Tilintarkastaja on mukana, kun uusia yrityksiä perustetaan, vanhojen yritysten toimintoja uudelleen organisoidaan tai kun yrityksiä saneerataan. Tilintarkastaja tuntee myös yrityksen hallinnon, ja voi antaa ohjeita esimerkiksi sisäisen valvonnan järjestämiseen.

Tilintarkastus on kansainvälistä: tilintarkastajan toimintaa määrittävät kansainväliset tilintarkastusstandardit, suurimmat tilintarkastusketjut ovat kansainvälisiä ja niin suuret kuin pienetkin asiakkaat toimivat yli maamme rajojen. Kielitaito ja kokemukset kansainvälisyydestä auttavat tilintarkastajan työssä.

Vankka lainsäädännön tuntemus, oli sitten kyse kirjanpitolainsäädännöstä tai osakeyhtiölaista, luo pohjan tilintarkastajan työn menestykselliselle suorittamiselle, mutta sen lisäksi tarvitaan käytännön osaamista, ja, jotta saa käyttää itsestään tilintarkastaja-nimikettä, HT-, KHT- tai JHT-tentin suorittamista. HT-tilintarkastajan tutkinto on perustutkinto, jonka kaikki tilintarkastajat suorittavat. Mikäli tilintarkastaja haluaa erikoistua joko pörssiyhtiöiden tilintarkastuksiin tai julkisen puolen tilintarkastuksiin, hänen tulee suorittaa joko KHT- tai JHT-tilintarkastajan tutkinto. Näiden kolmen tilintarkastajaryhmän lisäksi on vielä JHTT-tilintarkastajia, jotka ovat julkisen puolen tilintarkastajia, jotka ovat suorittaneet tutkintonsa ennen viimeistä tilintarkastuslain uudistusta.

Tilintarkastajat toimivat joko tilintarkastusyhteisöissä tai itsenäisinä tilintarkastajina ja lokakuussa 2017 tilintarkastajia Suomessa oli tarkalleen 1.406. Näistä HT-tilintarkastajia oli 543, HT- ja KHT-tilintarkastajapätevyys oli 673 tilintarkastajalla, HT- ja JHT-tilintarkastajapätevyys oli 48 tilintarkastajalla ja JHTT-tilintarkastajia oli 82.  Lisäksi vielä 60 tilintarkastajalla oli kolme hyväksymistä: HT-, KHT- ja JHT-hyväksymiset.

Tilintarkastuksen ja laskentatoimen opiskelun jälkeen mm. tiedät, kenen tulee valita tilintarkastaja tai kuka voi toimia tilintarkastajana. Osaat myös käytännössä suunnitella ja toteuttaa tilintarkastuksen. Osaat tehdä yritysten kirjanpitoja ja tiedät, minkälaista tietoa ja millä lailla esitettynä tulee sisältyä yrityksen tilinpäätökseen. Jos sinua pyydetään arvioimaan yrityksen kannattavuutta, osaat tehdä sen ja myös perustella vastauksesi. Tulevan toiminnan suunnittelu budjettien avulla onnistuu myös.

Oikeustieteen opintojen jälkeen tiedät, miten osakeyhtiö ja muut yritysmuodot toimivat. Tiedät, mitä maksukyvyttömyys tarkoittaa ja osaat tarkastella yhtiö toimintaa myös työlainsäädännön näkökulmasta. Verotuksen peruskiemurat tulevat sinulle myös tutuiksi: EVL, TVL, AVL.

Laskentatoimen ja oikeustieteen opinnot muodostavat opintojen pohjan, mutta tilintarkastajan tarvitsema osaamisrepertuaari ei lopu siihen. Tarvitaan vielä mm. kansantaloustiedettä, talousmatematiikka, tietotekniikkaa ja yritysrahoituksen opintoja. Ja jopa tilastotiede on tärkeää tilintarkastajalle, kun määritellään tarvittavia otantakokoja tarkastusta tehtäessä.

Tilintarkastajan osaamisvaatimukset on määritelty asetuksessa: HT-tilintarkastajaksi haluavalla tulee olla tilintarkastuksen ja laskentatoimen opintoja 52 opintopisteen verran, oikeustieteen opintoja 22 opintopisteen verran ja muita opintoja myös 22 opintopisteen verran. Tämän lisäksi tulee olla työkokemusta kolme vuotta ja tilintarkastajatentti hyväksytysti suoritettuna. Suorittamalla tradenomin tutkinnon, johon sisältyvät em. opinnot, on sinulla vaadittavien opintojen puolesta mahdollisuus osallistua HT-tilintarkastajan tutkintoon.

HT-tilintarkastajatutkinto antaa hyvän todistuksen henkilön osaamisesta ja pätevyydestä toimia lähes millä tahansa taloushallinnon osa-alueella, muullakin kuin tilintarkastusalalla.