Kaija Nissisen väitös: Päiväkotiruokailulla on suuri merkitys lasten terveellisessä ruokavaliossa – suolan käyttöä tarkasteltava
Suomessa merkittävä osa lasten ruokasuositusten mukaiseen ruokavalioon kuuluvista elintarvikkeista syödään arkisin päiväkodissa. Samalla merkittävä osa hyvää ruoan ravitsemuslaatua kuvastavista ravintoaineista saadaan arkisin päiväkotiruoasta, kertoo TtL Kaija Nissisen tuore väitöstutkimus. Nissisen väitöstutkimus Varhaiskasvatusikäisten lasten ruoankäyttö, ravintoaineiden saanti ja stressibiomarkkerit tarkastettiin viime viikolla Helsingin yliopistossa. Kaija Nissinen työskentelee ravitsemuksen yliopettajana Seinäjoen ammattikorkeakoulussa.
Koko väestöä ajatellen päiväkotiruokailun laadulla on suuri merkitys: 3–5-vuotiaista suomalaislapsista melkein 90 prosenttia osallistuu varhaiskasvatukseen, ja heistä yli 90 prosenttia päiväkotitoimintaan. Enemmistö päiväkodissa hoidossa olevista lapsista osallistuu varhaiskasvatukseen kokopäiväisesti. Varhaiskasvatusikäiset lapset viettävät päiväkodissa arkipäivinä huomattavan osan päivästä, ja valtaosa heistä syö siellä kolme ateriaa; aamupalan, lounaan ja välipalan.
Tutkimuksen mukaan kokopäivähoidossa olevat lapset saavat 54 prosenttia päivittäisestä energiasta päiväkodissa tarjotuista aterioista, mutta 60 prosenttia tai ylikin hyvää ravitsemuslaatua kuvastavien ravintoaineiden, kuten kuidun, monityydyttymättömien rasvahappojen sekä D- ja E-vitamiinin päivittäisestä saannista.
”Leipää käytetään päiväkodissa melko runsaasti. Samalla saadaan runsaasti kuitua ja folaattia leivästä sekä tyydyttymättömiä rasvahappoja leivänpäällysrasvasta, A-, D- ja E-vitamiinia, mutta toisaalta runsaasti myös suolaa”, Kaija Nissinen toteaa.
Suolan määrä onkin tutkimustulosten mukaan seikka, johon Nissisen mukaan tulisi kiinnittää huomiota päiväkotiruokailun kokonaisuudessa.
”Suolan saanti ei suositusten mukaan saisi ylittää 3–4 grammaa 2–10-vuotiailla lapsilla. Tutkimuksessamme 3–4-vuotiaat saivat suolaa 5,2 g/vrk ja 5–6-vuotiaat 6,0 g/vrk, ja näistä määristä 3,2 ja 3,6 grammaa vastaavasti tuli päiväkotiruoasta. Päiväkotiruoasta saatavan suolan määrän ei tulisi ylittää 2–2,6 grammaa vuorokaudessa.”
”Suolan saantiin liittyvää reseptiikkaa tulisi tarkastella ja pyrkiä valitsemaan vähäsuolaiset lihatuotteet ja viljavalmisteet sekä mahdollisuuksien mukaan vähentää suolan määrää resepteissä. Kohonneita verenpainearvoja, joiden yhtenä syynä on liiallinen suolan saanti, tavataan enenevissä määrin jo lapsilla”, Nissinen toteaa.
Sokerin osalta tilanne on vastaavasti toinen: Lisätyn sokerin määrä päiväkotiruoassa alittaa reilusti Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosituksen.
”Päiväkodeissa on tehty paljon työtä sokerin määrän vähentämiseksi muun muassa maustamalla jogurtit marja- ja hedelmäsoseilla”, Kaija Nissinen kiittää.
Väitöstyössä tarkasteltiin myös stressitasoa kuvastavien biologisten merkkiaineiden ja ruokavalion yhteyttä lapsilla. Tutkimus vahvisti aikaisempien, joskin harvojen tutkimusten tulosta: epätasapainoinen stressijärjestelmän toiminta näyttäisi olevan yhteydessä vähemmän terveelliseen ruokavalioon myös lapsilla.
”Olisikin tärkeää pohtia keinoja lasten itsesäätelyn tukemiseksi ja vahvistamiseksi, jotta stressin säätely tapahtuisi terveyttä ja hyvinvointia tukevalla tavalla terveyttä heikentävien ruokavalintojen sijaan. Varhaislapsuudessa tutuiksi tulleet tottumukset mallintuvat helposti ohjaamaan elämänkaaren mittaisia tapoja ja ruokatottumuksia”, Nissinen sanoo.
Annoskuvakirja toimi tutkimuksen apuvälineenä
Kaija Nissinen on tutkimuksellaan tehnyt kansainvälisesti tärkeää työtä varhaiskasvatuksen kentällä. Hänen mukaansa päiväkotiruoan merkitystä lasten ruoankäytölle ja ravintoaineiden saannille on tutkittu verraten vähän sekä Suomessa että kansainvälisesti. Siitäkin huolimatta, että Suomessa on pitkät perinteet koululaisten ja varhaiskasvatuksen piirissä olevien ruokailussa.
”Työssäni Seinäjoen ammattikorkeakoulun ravitsemuksen yliopettajana havahduin monta kertaa asiaan, että lasten ravitsemuksesta ei Suomesta löydy kattavasti ja systemaattisesti kerättyä tutkimustietoa. Tätä tietoa kaipasin usein muutenkin, mutta erityisesti pitämilläni kansainvälisillä opintojaksoilla, joissa vertailtiin eri maiden ravitsemussuosituksia ja ravitsemustilannetta eri ikäryhmissä.”
Nissinen pääsi tekemään tutkimustyötään laajassa DAGIS-tutkimushankkeessa, jossa tutkitaan lasten elintapoja, hyvinvointia ja stressin säätelyä. Hankkeen ensimmäisissä vaiheissa näitä tutkittiin nimenomaan päiväkotiympäristössä. DAGIS-tutkimuksessa oli mukana 864 lasta, joista 161 Etelä-Pohjanmaalta: Kauhajoelta, Kurikasta ja Seinäjoelta.
Koska Nissinen oli tekemässä aiheesta uudenlaista tutkimusta ravintoainetasolla, edellytti tutkimuksen aloittaminen tarkoitukseen luodun apuvälineen luomista. Syntyi annoskuvakirja, joka sisältää kuvia suomalaisten tyypillisesti käyttämistä, lähes sadasta eri ruoista pääsääntöisesti neljässä eri annoskoossa. Annoskuvakirjan luotettavuutta koskeva tutkimusaineisto kerättiin kokonaan Etelä-Pohjanmaalla. Annoskuvakirjan rakentamisessa olivat keskeisesti mukana Seinäjoen ammattikorkeakoulun restonomiopiskelijat.
Annoskuvakirjan todettiin olevan luotettava apuväline annoskoon määrittämiseen verrattuna punnittuun annoskokoon ja se toimi yhtä luotettavasti sekä vanhempien että varhaiskasvatuksen ammattilaisten käyttämänä.
Annoskuvakirjalla on omaa väitöstyötäni laajempikin vaikutus. Se on vapaasti käytettävissä sähköisesti ja sitä voi myös tilata kirjana. Annoskuvakirjaa käyttävät käytännön ravitsemusohjaustyössä esimerkiksi ravitsemusterapeutit ja sitä on käytetty jo useissa lasten ravitsemukseen liittyvissä tutkimuksissa”.
Väitöstutkimus on ladattavissa täältä »
Lisätietoa:
Kaija Nissinen
yliopettaja, SeAMK
+358408304207
kaija.nissinen@seamk.fi