Etelä-Pohjanmaan ruokasektorin ilmastotiekartta: Ruoan ilmastopäästöjen vähentämistyössä ei haeta syyllisiä vaan edistetään yhteisiä ratkaisuja

SeAMK Seinäjoen ammattikorkeakoulu.

Tuore Etelä-Pohjanmaan ruokasektorin ilmastotiekartta tarkastelee ruoantuotantoon liittyviä ilmastopäästöjä poikkeuksellisen laajasti – mukana on aineistoa kuluttajanäkökulmasta maatalouden tuotantopanoksiin saakka. Monipuolisen aineiston perusteella on selvää, että ilmastopäästöjen vähentämisessä on huomioitava kokonaiskestävyys. On siis tärkeää löytää ne ilmastotyön keinot, jotka paitsi vähentävät hiilidioksidipäästöjä, myös tukevat samanaikaisesti yritystoiminnan kannattavuutta.

Mitä voidaan tehdä ruokaketjun ilmastopäästöjen vähentämiseksi? ”Ensinnäkin on muistettava, että ilmastotyötä tehdään jo monessa osassa ketjua, mutta työ ei välttämättä näy kuluttajalle asti,” toteaa hankkeen projektipäällikkö Anu Palomäki. ”Hiilipäästöjä osataan jo laskea, mutta peltomaiden hiilensidonnassa on epävarmuutta. Valitettava tosiasia on se, että esimerkiksi turvepelloilta hiilipäästöjä syntyy enemmän kuin maaperään sitoutuu,” erityisasiantuntija Kari Laasasenaho jatkaa. ”Hiilensidonnan laskemiseksi ja lisäämiseksi tehdään jatkuvaa kehitystyötä,” Palomäki muistuttaa.

Tehokkaimmat keinot ilmastonmuutoksen torjumiseksi Etelä-Pohjanmaan ruokaketjussa liittyvät tuotantopanosten vähähiilisyyden edistämiseen, peltomaiden hiilensidonnan lisäämiseen ja hiilipäästöjen vähentämiseen, fossiilisesta energiasta luopumiseen, hävikin vähentämiseen ja tutkimustiedon lisäämiseen sekä toimeenpanoon.

Tuotantopanosten aiheuttamia ilmastopäästöjä ei ole nostettu erillisenä tiekarttana esiin aiemmin julkaistuissa, Työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiantamissa toimialakohtaisissa ilmastotiekartoissa. Ukrainan sodan myötä huoltovarmuustekijät ovat saaneet tilaa keskusteluissa, ja maatalouden tuotantopanokset ovat nousseet keskiöön. Omavaraisuuden lisääminen tuotantopanoksissa kuten energiantuotannossa ja esimerkiksi lannoitteiden käytössä parantaa sekä ilmastokestävyyttä että huoltovarmuutta.

Ruokajärjestelmä on monimutkainen kokonaisuus, jossa tuotteiden hiilijalanjälkeä ei ole aina helppoa selvittää. Avaintekijöiksi Palomäki nostaa lyhyet tuotantoketjut ja kuluttajan roolin. ”Hiilipäästöjen rinnalla on tärkeää muistaa myös muut tekijät, jotka tukevat kestävää ruoantuotantoa. Niitä ovat esimerkiksi taloudellinen kannattavuus, ennakointi, sosiaaliset näkökulmat ja luonnon monimuotoisuutta tukevien menetelmien käyttö,” hän jatkaa.

Ruokasektorin ilmastotiekartta asettaa suuntaviivat Etelä-Pohjanmaan ruokasektorin tulevaisuudelle ja se tukee yritysten, kehittämisorganisaatioiden, julkisten toimijoiden ja kuluttajien vastuullisuustyötä. Tiekarttatyön on rahoittanut Etelä-Pohjanmaan liitto alueiden kehittämisrahasta (AKKE) ja sen toteuttajana oli Seinäjoen ammattikorkeakoulu.

Lisätietoja projektipäällikkö:

Anu Palomäki
anu.palomaki@seamk.fi

+358408301257