Yhteisöllisyyttä kaupunginosiin – nyt projektitoiminnan avulla

Alakylä-seuraa leimaa toiminta niin Alakylän, Katajalaakson kuin Kultavuorenkin alueella. Valion maitorekat ovat asukkaille tuttu näky.

Tällaisista asetelmista käynnistyi eri ikäisistä opiskelijoista koostuva Seinäjoen ammattikorkeakoulun SeAMKPro-kesäprojekti, kun lähdettiin tekemään Kaupunginosan asukkaiden yhteisöllisyyden kehittäminen -projektia paikalliselle asukasyhdistykselle, Seinäjoen Alakylä-seuralle. Jo aloituspalaverista lähtien oli havaittavissa, että projektiryhmän monialaisuus on se voima, jolla projekti saadaan onnistumaan. Viisihenkiseen ryhmäämme kuului liiketalouden, kirjasto- ja tietopalvelualan ja kulttuurituotannon opiskelijoita ja projektipäällikkönä toimi rakennusmestariopiskelija. Lasten ääniä kuului taustalta pitämissämme 19 etäpalavereissa paljon. Hyvä niin, koska myös toimeksiantajan eli Alakylä-seura ry:n toiminta-alueella asuu paljon lapsiperheitä.

Kyselyä matkaan

Projektiryhmä sai vapauden valita keinot löytää seuralle – kutsutaan sitä nyt sujuvasti asukasyhdistykseksi – toimintaa parhaiten edesauttavat kehittämisideat. Koska yksikään tapahtuma ei synny ilman käsipareja, käytimme aikaa laatiaksemme alueen asukkaille kyselyn, jossa tiedusteltiin mieluisia tapahtumamuotoja. No entäs se yhteisöllisyystulokulma? Kysyimme ikäryhmittäin sitä missä asukkaat olisivat valmiita itse laittamaan kortensa kekoon. Kyselylomakkeita jaettiin postilaatikoihin huimat 1 800 kappaletta ja vastata sai joko paperilla tai verkkokyselyllä. Pari vastausta tuli jopa lähimarketin palautelomakkeella. Demokratian muoto sekin!

Mistä se yhteisöllisyys lähtee?

Projektin tuotokset eivät jääneet pelkästään asukaslähtöisten tapahtumien ja muun toiminnan ideointiin. Kulttuurituotannon edustaja teki useita logoehdotelmia asukasyhdistyksen alkuperäisen logon vaihtoehdoiksi. Yrittäjänä toimiva jäsen taas muistutti, kuinka verkkosivut ovat yhteisön käyntikortti ja kuinka päivittämättömät sivut voivat antaa mielikuvan muustakin asioiden hoidon tasosta. Tietopalveluopiskelijat pääsivät hyödyntämään tiedonhankintataitojaan asukasyhdistyksen nykytilasta ja muun muassa verkkonäkyvyydestä. Projektipäällikön vahva osaaminen alueesta asukkaana auttoi projektin läpiviemisessä. Projektissa oli siis myös käytännön kokemusta asuinalueen yhteisöllisyyden tasosta.

Päätöspalaverissa asukasyhdistys sai projektiryhmältä vankkaa tietoa siitä mitä kaikkea yhdistyksessä tulisi kehittää yhteisöllisyyden näkökulmasta ja millainen toiminta parantaisi kyselyyn vastanneiden mukaan yhteisöllisyyttä. Ehdotuksissaan projektiryhmä pyrki konkreettisuuteen ja avoimuuteen.

Projektitoiminnan oppii vain tekemällä

Samalla projektiryhmä oppi, että eri vaiheessa olevien opiskelijoiden mukanaolo edesauttaa tekemistä. Projektiosaamisen tarve nykytyöelämässä ei todellakaan ole klisee, vaan totisinta totta. Monien SeAMKPro-projektien toimeksiantajat ovat paikallisia ja lopputuotokset palvelevat alueen asukkaita, yrityksiä ja muita toimijoita. Mutta nyt tulee pieni tunnustus. Emme malttaneet olla laatimatta kolmea bonusehdotusta toimeksiannon ulkopuolelta. Toivommekin paljon virkeää toimintaa Alakylän alueelle ja uusia käsipareja tekemiseen.

Tähän kesäprojektiin osallistuivat Antti Kirsilä, Samuli Kokko, Juha-Matti Laurio, Sini Saarela ja Neea Santala.

Teksti: Juha-Matti Laurio, 4. vuoden opiskelija