Virtuaalisuus kiinnostaa Etelä-Pohjanmaalla, tarvitaan vain enemmän tietoa ja testausmahdollisuuksia

Osana VIBIOL-hankkeen toimenpiteitä on tehty virtuaalisuuteen ja virtuaalitapahtumiin liittyviä selvityksiä niin kansallisesti ja kansainvälisesti (Zoja Experiencen selvityksen löydät täältä) kuin myös maakunnallisesti. Blogin teksti pohjautuu opinnäytetyön tutkimustuloksiin, jotka on saatu kolmesta eri verkkokyselystä ja kahdesta eri haastattelusta. Tarkemmin aineistoon voi tutustua tästä.

Seinäjoki ja Etelä-Pohjanmaa ovat tunnettuja tapahtumistaan ja koronan myötä myös alan toimijat alueella joutuivat siirtymään virtuaalimaailmaan ja hyödyntämään erilaisia virtuaaliteknologioiden mahdollisuuksia tavoittaakseen asiakkaitaan ja muita kohderyhmiään. Miten tämä siirtymä on onnistunut?

Vaikka opinnäytetyön kyselyihin ei saatu huimia vastausmääriä (n=28 ja n=7), voidaan tuloksista kuitenkin tehdä hyviä havaintoja ja jonkinlaisia päätelmiä alueen virtuaalitapahtumaosaamisesta ja kiinnostuksesta eri virtuaaliteknologiota kohtaan. Vastaajat edustivat hyvin hankkeen kohderyhmää, kun n. 21 % vastaajista oli tapahtuma- ja kulttuurialan edustajia ja 14 % majoitus- ja ravintola-alalta. Suurin osa (53 %) vastaajista työskenteli yrityksissä.

Mitä kyselyssä sitten oikein selvisi?

Osaaminen
VR eli virtuaalitodellisuus ja AR eli lisätty todellisuus ovat alueemme toimijoille tuttuja ja yli 50 % vastaajista oli näitä teknologioita itsekin kokeillut, säännöllisesti työssään niitä hyödyntää kuitenkin vain harva (alle 10 %). Olemme hankkeen aikana luodun virtuaalisen tapahtuma-alustankin kanssa etukenossa kehityksessä, sillä vaikka perinteisemmät menetelmät kuten Google Meet ja Teams ovat arkipäivää (96,4 % kyselyn vastaajista käyttää näitä työssään säännöllisesti), niin silti muut alustat ovat vähemmän tunnettuja. Kyselyn vastaajista melkein puolet (46 %) kertoi osallistuneensa vähintään kerran muulla kuin edellä mainituilla alustoilla järjestettyyn virtuaalitapahtumaan, mutta vain 11 % vastaajista on sekä osallistunut, että itse järjestänyt virtuaalisia tapahtumia. Jopa 36 % vastaajista ilmoitti, ettei heillä ole minkäänlaista kokemusta virtuaalitapahtumista.

Kyselyssä vastaajia pyydettiin myös arvioimaan taustayrityksensä tai -organisaationsa osaamisen tasoa virtuaalitapahtumien osalta. Yritysten ja organisaatioiden sisäinen osaaminen on vastaajien mukaan suhteellisen heikkoa, ammattilaiseksi tai asiantuntijaksi itseään tituleeraa yhteensä vain 7 % vastaajista, kun taas aloittelijaksi tai noviisiksi jopa 58% vastaajista. Osittain varmasti tästä syystä yli 60 % vastaajista kertoikin järjestäneensä virtuaalitapahtuman joko yhteistyössä tai täysin ostettuna ulkoisen palveluntarjoajan kanssa.

Kiinnostus
Kyselyyn vastanneita kiinnostaisi hyödyntää erilaisia virtuaaliteknologioita markkinointiin ja mainontaan (57,1 %), asiakaskokemuksen parantamiseen (53,6 %) sekä palveluiden esittelyyn virtuaalisesti (42,9 %). Yllättävää vastauksissa olikin, että kokouksiin tai verkostoitumiseen virtuaalisia vaihtoehtoja ei juurikaan haluttu hyödyntää. Täytyy tietysti muistaa, että alueellamme niin suuret kuin pienemmätkin live-tapahtumat ovat olleet aina isossa roolissa ja koronan jälkeinen ”virtuaaliähky”, etenkin kokousten ja seminaarien sekä festareiden osalta, näkyy varmasti vastauksissa.

Haasteet
Vastaajien mielestä eniten haasteita virtuaaliteknologioiden käyttöönotolle omassa työssä aiheuttaa laitteiden ja ohjelmistojen korkea hinta (64,3 %), ajan puute (opetteleminen ja käyttäminen) (50 %) ja laitteiden jatkuva kehittyminen ja tekniikan nopea vanhentuminen (42,8 %). Vastauksista kuitenkin ilmeni positiivisena asiana se, että työympäristön muutosvastarintaa on ilmeisen vähän ja teema kiinnostaa alueen toimijoita. Siitä kertoi myös vastaajien kiinnostus virtuaaliteknologioiden testaamista kohtaan. Jopa 85 % kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että mikäli erilaisia teknologioita pääsisi jossain itse testaamaan ja kokeilemaan, niin kiinnostus niiden mahdollisuuksia ja käyttöä kohtaan yrityksessä lisääntyisi.

Yritysyhteistyö ja sponsorointi
Yritysyhteistyön ja sponsoroinnin erilaisia vaihtoehtoja virtuaalitapahtumien osalta selvitettiin omalla kyselyllä ja aihe tuntui ilmeisesti vielä virtuaaliteknologioitakin hankalammalta, koska vastauksia saatiin vain 7 kpl. Tärkeimpiä kriteerejä yritysyhteistyölle on vastaajien mukaan uusien kohderyhmien tavoittaminen (85,7 %) sekä markkinointi ja näkyvyys (71,4 %). Kyselyyn vastanneista hieman yli puolet oli joskus yrityksensä/organisaationsa kautta sponsoroinut jotain livetapahtumaa, mutta virtuaalitapahtuman sponsorointi kiinnostaa vain vähän. Syyksi vastauksissa oli kerrottu, että mahdollisuuksista ei oikein tiedetä eikä niiden soveltuvuudesta omalle toiminnalle olla varmoja. Hyötynä ja mahdollisuutena useimmat näkivätkin laajemman digitaalisen näkyvyyden. Jälleen korostuu se, että tietoa ei ehkä ole vielä tarpeeksi saatavilla.

Tulevaisuus
Suurin osa kyselyn vastaajista (85 %) uskoo hyödyntävänsä tulevaisuudessa virtuaaliteknologioita vaikkakin hankkeen aikana luotua virtuaalista tapahtuma-alustaa ei vielä tässä vaiheessa kovin moni vastaajista (vain 35 % ilmoitti olevansa kiinnostunut) näe ihan heti hyödyntävänsä. Aihe on sen verran uusi, että yli 60 % vastaajista ei osannut sanoa tähän mitään. Tässä meillä alueen kehittäjillä ja myös yrityksillä riittää työsarkaa. Virtuaalisuuden erilaisia mahdollisuuksia ja teknologioita olisi hyvä jatkossakin esitellä ja yrityksillä tulisi olla matalan kynnyksen paikka, jonne teknologioita voisi tulla testaamaan ja kokeilemaan ja samalla verkostoitumaan osaajien kanssa.

Yhtenä haasteena virtuaalitapahtumien järjestämisessä tulevaisuudessa nähdään myös niiden kiinnostavuus. Alkuun (pandemian aiheuttamattoman pakon takia) virtuaali- ja etätapahtumat nähtiin kiinnostavina uusina juttuina, nyt innostus niitä kohtaan on laantunut. Kun ihmiset tulevat linjoille tai virtuaaliselle tapahtuma-alustalle, niin miten kiinnostus saadaan pidettyä yllä. Järjestäjän on vaikeaa tietää, että mitä siellä linjan toisella puolella tapahtuu, kuinka moni keskittyy täysin esitykseen ja kuinka moni tekee jotain ihan muuta siinä ohella. Saavutettavuus on koettu positiiviseksi asiaksi niin järjestäjien kuin osallistujien kannalta ja siitä syystä ainakin jonkinasteiset hybriditapahtumat ovat varmasti tulleet jäädäkseen.

Suurin haaste tulevaisuudessa nousee kuitenkin esiin kannattavuuden näkökulmasta, virtuaalitapahtumien järjestämisessä on iso työ, kalliit kustannukset ja toteutus vaatii paljon osaamista. Kannattavuus ja erilaiset liiketoimintamallit ovat olleetkin koko hankkeen ajan keskusteluissa tiiviisti mukana. Virtuaalisuuden avulla on etenkin teollisuuden puolella saatu aikaan paljon kustannussäästöjä, mutta miten synnyttää tuloja? Tästä enemmän podcastissa, jossa keskustelemme aiheesta Zoja Experiencen Soja Heinon kanssa (linkki tulossa).

Jenniina Palmu
040 7798809
jenniina.palmu@intoseinajoki.fi

Asiantuntija, VIBIOL – Virtuaalitapahtumista uutta liiketoimintaa Etelä-Pohjanmaalle -hanke.

Hanke rahoitetaan REACT-EU-välineen määrärahoista osana Euroopan Unionin COVID-19-pandemian  johdosta toteuttamia toimia.