Kuiviketurpeelle vaihtoehtoja − kestävän broilerintuotannon turvaaminen
Suomalaiset broilerintuottajat luottavat turpeeseen kuivikkeena. Turpeella on paljon hyviä ominaisuuksia, jotka tekee siitä erinomaisen terveyden ja hyvinvoinnin edistäjän tuotantoeläimille, kuten linnuille. Turpeen käyttö broilerituotannossa on ollut pohjoismainen erikoisuus, mutta sen käyttö ja saatavuus voi kuitenkin olla jatkossa vaakalaudalla mm. energiaturpeen nostamisen vähenemisen myötä. On aika pohtia, mitkä olisivat vaihtoehtoja turpeelle.
Turvekuivikkeelle vaihtoehtoja − kestävän broilerintuotannon turvaaminen
Broilerintuotanto kasvaa globaalisti, seuraavan 10 vuoden sen ennustetaan lisääntyvän 15,7 % (OECD/FAO 2021). Pelkästään Suomessa, boilerin lihan kulutus on vuodesta 2015 tähän päivään on lisääntynyt yli 30 % (Suomen Siipikarjaliitto i.a.). Valtaosa Suomessa käytettävästä broilerista, vuonna 2021 86 % (Lihatiedotus, i.a.), on kotimaista tuotantoa. Broilerit kasvavat loppukasvattamossa noin 36 vrk tarkkaan säädellyissä olosuhteissa (Suomen Siipikarjaliitto i.a.). Sinä aikana broilerit kasvavat kokoa ja niiden lihakset voimistuvat. Tavoitteena on kasvattaa terve ja hyvin voiva lintu. Siipikarjantuotanto on herkkä laji. Eläinten hyvinvointi ja tuotannon kannattavuus on kiinni hyvin säädellyistä olosuhteista, jotka tukevat lintujen terveyttä ja mahdollisuuksia toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistään.
Kuivike (Kuva 1) on tärkein yksittäinen tekijä, joka vaikuttaa tuotannon kannattavuuteen ja eläinten hyvinvointiin merkittävästi. Kuivikkeen tulee ominaisuuksiltaan olla pehmeää, imukykyistä, puhdasta ja hygieenistä, jonka päällä linnut pääsevät tepsuttelemaan, kuopimaan ja kylpemään hallissa olonsa ajan. Käyttöominaisuuksiltaan materiaalin tulee olla yksinkertaisesti toimiva tilaolosuhteissa. Kuljetus, varastointi, levitys, siivous ja jälkikäyttö pellolla tulee olla mutkatonta. Käyttökustannusten tulee olla kilpailukykyiset ja saatavuus läpi vuoden hyvä. Suomessa on käytössä yksi ylivoimainen kuivikemateriaali ja se on turve. Nykyään on kuitenkin ilmoilla paljon seikkoja, jotka aiheuttavat tarvetta löytää turpeelle vaihtoehtoisia korvaajia.
Kuiviketurve on pohjoismainen erikoisuus
Kuivikkeena Suomessa käytetään pääsääntöisesti turvetta (Kuva 1). Puupohjaisia tuotteita on käytössä niukasti. Turvekuivike sopii loistavasti broilerituotantoon, sillä se on imukykyistä, kosteutta haihduttavaa, pehmeää ja antimikrobista (Iivonen 2008, Kaukonen 2017). Turvetta on ollut helposti ja riittävästi saatavilla ja sen hyöty-kustannussuhde on ollut hyvä. Broilereiden terveyden kulmakivenä toimii jalkojen terveys, joista ensimmäisenä havaitaan mahdolliset ongelmat (ETT i.a., Kaukonen 2017). Valtaosa tuottajista on todennut, että turve on ylivoimainen kuivikkeena ja sen ansiosta broilereiden terveys on Suomessa ollut huippuluokkaa (Suomen Broileriyhdistys ry i.a.). Eläinkuolleisuutta ja teurashävikkiä ei juurikaan synny.
Kuva 1. Esimerkkejä hankkeessa testattavista kuivikemateriaalivaihtoehdoista. 1. Biolan Oy:n tuote erilaisilla sekoistussuhteilla. 2. Metener Oy:n biokaasulaitoksessa mädätetty puuhaketta. 3. Olkipelletti. 4. Kaupallisesti tuotettua kuiviketurvetta. 5. Metener Oy:n biokaasulaitoksessa mädätettyä ruokohelpeä.
Muualla maailmassa kuivikemateriaalit vaihtelevat jonkin verran saatavuuden ja tuotantotavan mukaan (Grimes 2004, Miles ym. 2011, Toppel ym. 2019, Toghyani ym. 2010). Käytetyimpiä ovat erilaiset puutuotteet, kuten kutteri, puulastu ja hake (Kuva 1). Lisäksi viljan tuotannon sivutuotteena saatavaa olkea käytetään eri muodoissa, esimerkiksi sellaisenaan olkena tai silputtuna ja kokoon puristettuna pellettinä. Aasiassa ja Intiassa käytetään riisin tuotannosta sivutuotteena saatavaa kuorta. Yhdysvalloissa kuiviketta ei välttämättä vaihdeta jokaisella hallin täyttökerralla, vaan kuiviketta desinfioidaan erilaisilla aineilla. Euroopassa kutteri ja puulastu, sekä olkipohjaiset tuotteet ovat käytetyimpiä (Kuva 1). Suomessa eri materiaalien saatavuus ja lainsäädäntö sekä tuotannon erilaisuus poissulkevat useat maailmalla käytetyt kuivitustavat ja materiaalit. Kustannuksilla on merkittävä vaikutus tuotteiden saatavuuteen ja käyttöön, joten niitä tarkastellaan erikseen hankkeen aikana.
Turpeen ongelmat
Turve on ilmasto- ja energiakeskustelun kuuma peruna. Loistava energianlähde, kasvualusta ja eläintuotannon kuivike ei ole nykytietämyksen mukaan ongelmaton (IPS i.a., Lehtoranta ym. 2021). Olemme tilanteessa, jossa meidän tulee etsiä vaihtoehtoja turpeen käytölle. Paitsi ympäristökysymykset myös siitä välillisesti johtuva saatavuuden ja kustannusten muutokset aiheuttavat vakavan tarpeen tutkia uusia vaihtoehtoja myös broilerituotannon kuivikkeille. Vuoden 2021 jälkeen kotieläintuotannon kustannukset ja tuotantopanosten hinnat ovat nousseet merkittävästi (Luke 2022). Varsinkin muuttuvat kustannukset, kuten energia ja eläinten ruokinnasta aiheutuvat kustannukset, ovat nousseet.
Tutkimalla uutta tietoa
Kuiviketurpeen vaihtoehdot broilerituotannossa-hankkeessa tavoitteenamme on tarkastella laajasti eri kuivikevaihtoehtoja, etsiä avoimin mielin uusia kuivikevaihtoehtoja. Lähtökohtana on löytää turpeelle vastaava tuote, tinkimättä eläinten hyvinvoinnista, saatavuudesta ja käytettävyydestä. Hankkeessa tukimme kirjallisuuskatsauksen kautta mahdollisuuksia ja mitä maailmalla käytetään, yhteistyökumppaneidemme kanssa toteutamme käytännönkokeita broileritilalla ja testaamme erilaisia vaihtoehtoja laboratoriossa (Kuva 1).
Tätä hanketta ennen kuivikevaihtoehtoja on tutkittu mm. Luonnonvarakeskuksen TURVEKE-hankkeessa (Manni ym. 2022). Hankkeen loppuraportin ja aineistot löytyvät hankkeen sivuilta: Turvetta korvaavat uusiutuvat kuivikemateriaalit | Luonnonvarakeskus (luke.fi)
Kirjoittaja:
Elina Hautala
projektipäällikkö
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
Lähteet
Eläinten Terveys ETT ry (ETT). (i.a). Broilereiden jalkapohjaterveys. https://www.ett.fi/siipikarja/hyvinvointi/broilereiden-jalkapohjaterveys/
European Commission. (i.a). Market overview by sector. Dashboard: Poultry Meat. EU. https://agriculture.ec.europa.eu/data-and-analysis/markets/overviews/market-overview-sector_en
Grimes, J. (2004). Alternative litter materials for growing poultry. North Carolina Poultry Industry Newsletter 1(2):1–5.
Iivonen, S. (2008). Ympäristöturpeet ja niiden käyttö. (Ruralia-instituutin raportteja 32). Helsingin Yliopisto, Ruralia-instituutti.
International Peatland Society (IPS). (i.a.) Peatlands. Peatlands and Climate. https://peatlands.org/peatlands/peatlands-and-climate/
Kaukonen, E. (2017). Housing conditions and broiler and broiler breeder welfare: The effect of litter condition on contact dermatitis in broilers and breeders, and the effect of elevated structures on broiler leg health. (University of Helsinki, Faculty of Veterinary Medicine). [Väitöskirja]. Helsingin Yliopisto.
Lehtoranta, S. Johansson, A. Myllyviita, T. Grönroos, J. Manni, K. (2021). Turvetta korvaavien kuivikemateriaalien ilmastovaikutukset. (Suomen ympäristökeskuksen raportteja 51). Suomen ympäristökeskus.
Lihatiedotus. (i.a.). Lihankulutus Suomessa. https://www.lihatiedotus.fi/tilastotietoa/lihankulutus-suomessa.html
Luonnonvarakeskus (Luke). (10.10.2022.). Luke taloustohtori. Maa- ja puutarhatalous. Tuloslaskelma. Siipikarjatilat. https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/taloustohtori/kannattavuuskirjanpito/aikasarja/Tuloslaskelma/siipikarjatalous/
Manni, K. (2022). Turvetta korvaavat uusiutuvat kuivikemateriaalit. (Luonnonvara- ja biotaloudentutkimus 9/2022). Luonnonvarakeskus. 108 s.
Miles, D. Rowe, D. Cathcart, T. (2011). Litter ammonia generation: Moisture content and organic versus inorganic bedding materials. Poultry Science 90:1162–1169.
OECD/FAO. (2021). Meat. Teoksessa OECD-FAO Agricultura Outlook 2021–2030 (s. 163–177). Pariisi, Ranska. https://doi.org/10.1787/19428846-en.
Suomen Broileriyhdistys ry. (i.a.). Hyvinvointi on ykkösasia. https://suomibroileri.fi/fi/miten/hyvinvointi
Suomen Siipikarjaliito. (i.a.). Broilerit. https://siipi.net/broilerit/
Toghyani, M. Gheisari, A. Modaresi, M. Tabeidiani, S. Toghyani, M. (2010). Effect of different litter material on performance and behavior of broiler chickens. Applied Animal Behaviour Science 122:4–52.
Toppel, K. Kaufmann, F. Schön, H. Gauly, M. Andersson, R. (2019). Effect of pH-lowering litter amendment on animal-based welfare indicators and litter quality in a European commercial broiler husbandry. Poultry Science 98:1181–1189.