Minä rakastin Seinäjoen opintojani – jokainen kurssi oli toista mielenkiintoisempi
Moikka! Olen Krista Kirjonen, tosin opiskeluaikana olin vielä Kettunen ja olen kotoisin Helsingistä. Jo peruskoulussa päätin, että tuleva ammattini olisi jollain tapaa kirjojen maailmassa. Olen klassinen lukutoukka. Äidinkielenopettajan ura näytti aluksi houkuttelevalta, mutta liian paljon kielioppia ja liian vähän lukemista sisältävät päivät mietityttivät ja näin kirjastoala vei voiton. Kirjastoalalle hyppäsin lukion penkiltä, tosin pidin lukion jälkeen välivuoden. Välivuoden aikana huomasin, että niin sanottu siisti sisäduuni sopii minulle huomattavasti paremmin kuin autojen parissa työskentely kiireisellä huoltoasemalla. Välivuoden aikana kokeilin myös, miltä kirjallisuustieteen opinnot Helsingin yliopistolla maistuisivat, mutta pian huomasin, ettei yliopiston massaluennot ja kirjatentit olleen minua varten. Seinäjoen käytännönläheinen oppiminen houkutteli ja välivuosi jäi siihen yhteen. Seinäjoki TÄÄLTÄ TULLAAN!
Kun aloitin kirjasto- ja tietopalvelun opinnot SeAMKissa vuonna 2012, en tiennyt kirjastoalasta oikeastaan mitään muuta, kuin mitä olin asiakkaana nähnyt. Ensimmäisellä kurssilla meille annettiin tehtäväksi kirjoittaa kirje valmistuvalle itselleen ja kuvailla, millaisen kirjastopolun haluaisi. Kirjoitin silloin, että haluan olla lastenosastolla, innostaa lapsia lukemaan ja tehdä heille tapahtumia. Luimme samat kirjeet viimeisenä opintovuotenamme, eikä päämääräni ollut muuttunut, vaan pikemminkin olin opintojen aikana huomannut, että nuo työtehtävät houkuttelevat koko ajan vain enemmän ja enemmän. Tällä hetkellä työskentelen Vantaan kaupunginkirjastossa Lumon kirjaston lastenosaston kokoelmavastaavana ja lasten tapahtumavastaavana, joten unelmat kävivät toteen.
Kursseilla tehtiin oikeita töitä
Hain ensimmäisen kerran Seinäjoelle suoraan lukion penkiltä vuonna 2011. Ensimmäisellä kerralla pisteeni eivät riittäneet, joten pidin välivuoden, kahmin rahaa tulevia köyhiä opiskeluvuosia varten ja vuonna 2012 Seinäjoen ovet aukesivat. Valmistuin jouluna 2015, mutta muutin jo edellisenä kesänä takaisin pääkaupunkiseudulle. Siitä asti olen työskennellyt Helmet-kirjastoissa sekä muutamissa yksityisissä organisaatioissa.
Muutto Helsingistä Seinäjoelle oli iso muutos. Nautin Seinäjoella asumisesta, sillä kaikki tarvittava oli niin lähellä. Kävellen tai pyörällä pääsi kaikkialle. Helsinkiin verrattuna se oli aika kummallista.
Minä rakastin Seinäjoen opintojani. Jokainen kurssi oli toista mielenkiintoisempi. Koulujen lyhyet päivät ja kurssisuoritukset esseiden muodossa sopivat minulle. Pidin siitä, että kursseilla tehtiin oikeita töitä kuten vaikkapa vinkkaus Seinäjoen alueen koulussa tai kirjastokäytön opetustuokio kaupunginkirjastossa oikealle koululuokalle.
Lasten kirjastotyö vie mukanaan
Tällä hetkellä työskentelen siis Vantaan kaupunginkirjastossa Lumossa eli Korson kirjastossa. Työnkuvani muokkautuu koko ajan ja tämä on melko tyypillistä Vantaalla. Työntekijät liikkuvat kirjastosta toiseen ja etsivät paikkaansa, sillä Vantaalla on hyvin paljon nuoria työntekijöitä. Tämä liikkuminen on mahdollistanut sen, että esimerkiksi minä olen saanut melko vapaat kädet siihen, millaisia työtehtäviä haluan tehdä.
Lasten kirjastotyö oli minulle itsestään selvä päämäärä jo heti alussa, ja sillä tiellä olen edelleen eli lasten kokoelmatyö ja lasten tapahtumat ovat vastuullani yhdessä muiden tiimiläisten kanssa. Vuonna 2023 päätiin hypätä tuntemattomaan, ja suostuin työpaikkaohjaajaksi. En siis osaa sanoa, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, sillä uudet hankkeet ja uudet työtehtävät tupsahtelevat esille yllättäen. En aktiivisesti etsi uusia tuulia. Lumossa on hyvä olla.
Ahkeruus ja oma into vievät pitkälle
SeAMK sopii kaikille niille, jotka haluavat opintojen aikana kokeilla töitä käytännössä, päästä heti kurssin aikana kokeilemaan uusia taitoja ja oppia käytännön töistä. Jos massaluennot ja kirjatentit eivät houkuttele ja kirjastoala kiinnostaa, niin SeAMK on silloin loistava valinta.
Koulussa tällä hetkellä oleville voisin sanoa rohkaisuksi, että ei kannata masentua, jos työpaikka ei heti irtoa. Itse koin suurta ahdistusta, kun en heti saanut töitä, kunnes juttelin muiden vastavalmistuneiden kanssa ja huomasin, että en ole yksin. Kirjastoalalla on vähemmän töitä tarjolla kuin työntekijöitä, joten olen itsekin taistellut satojen muiden hakijoiden joukossa paikoista. Oma kokemukseni on siis vain pääkaupunkiseudulta, joten pienillä paikkakunnilla työnsaanti voi olla helpompaa. Helmet-alueella toimii onneksi Seure-sijaispalvelut, joiden kautta saa sijaisuuksia ja jos olet tarpeeksi ahkera, sinut muistetaan ja tätä kautta voit saada vakituisen työpaikan.
Onnea siis kaikille etsintään! Ahkeruus ja oma into vievät pitkälle <3
Krista Kirjonen
SeAMK alumni