Erikoistumisharjoittelu SeAMKin hankkeissa
Tänä kesänä suksin suolle, enkä lainkaan lauseen negatiivisessa merkityksessä. Olen kolmannen vuoden agrologiopiskelija, ja tämän kesän aikana suoritan erikoistumisharjoitteluni mittausharjoittelijana kahdessa SeAMKin hankkeessa, Arvohiili- ja TUPSU-hankkeissa. Työ on juuri sitä, mikä agrologiopintoja suunnitellessani välkkyi mielessä. Haave kombinaatiosta, jossa voisin työskennellä toisinaan luonnon helmassa, ja toisinaan taas toimistossa näyttöpäätteen ääressä, on tänä kesänä totta.
Arvohiili-hanke
Arvohiilihankkeella haetaan hiilimarkkinoilla lisäarvoa turvetuotannosta poistettujen alueiden jatkokäyttöön. Hankkeessa ovat Seinäjoen ammattikorkeakoulun (SeAMK) lisäksi mukana Geologian Tutkimuskeskus (GTK), Luonnonvarakeskus (Luke) ja Itä-Suomen yliopisto. Hanketta johtaa Geologian tutkimuskeskus. Hankkeen rahoittajana toimii Euroopan unionin Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (Just Transition Fund, JTF). Olen mukana GTK:n maastossa tapahtuvissa mittauksissa, jossa mitataan kasvihuonekaasujen, metaanin ja hiilidioksidin päästöjä kahden viikon välein. Mittaukset tapahtuvat viidellä eri nevalla, eli yksi neva jokaista päivää kohti. Jokaisella nevalla on 5–12 mittauspistettä. Jokaisella mittauspisteellä mitataan metaani- ja hiilidioksidiarvot sekä pohjaveden korkeus ja maan lämpötila.
Jokaisella kohteella kasvatetaan eri kasvia. Kihniön Aitoneva on ennallistamiskohde, Teuvan Plumpunnevalla kasvatetaan pajua, Kauhajoen Tuhkaneva on osmankäämin kasvatuskohde, Kurikan Haukinevalla kasvatetaan rahkasammalta ja Kurikan Näätänevalla ruokohelpeä.
Mittauspäivät saattavat venyä välillä yli 10-tuntisiksi, koska mitattaessa on tärkeää, että valo on tasaista. Tuulisella ja pilvipoutaisella säällä saattaa joutua ottamaan mittaamiset uusiksi useastikin, kun pilvet liikkuvat nopeasti auringon eteen. Paras mittaussää on täysin kirkas sää, jolloin valo pysyy tasaisena. Yläosan kuvassa olen kirjaamassa mittaustuloksia Excel-lomakkeelle maastotabletille.
TUPSU-hanke
Toinen SeAMKin projekteista, jossa olen mukana, on TUPSU-hanke, toisin sanoen Turvetuotantoalueiden palauttaminen suometsiksi – kehittämishanke. SeAMKin lisäksi hankkeessa ovat mukana Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden Keskus (INAR) ja metsätieteiden osasto, Ilmatieteen laitos sekä Oulun yliopisto. Hankkeen rahoittaa Keski-Suomen ELY-keskuksen JTF-rahoitus ja organisaatioiden omarahoitus.
Tehtävänäni on käydä ottamassa vesinäytteet hankkeen eri-ikäisiltä metsityskohteilta Kihniön Aitonevalta, Alajärven Lautanevalta ja Savonnevalta, Alavuden Talasnevalta ja Soinin Naarasnevalta. Näytteenottopisteitä on kohteissa 2–5, ja jokaisessa on kaksi näytteenottoputkea, joista pumppaan näytteet 15 ml ja 500 ml näyteastioihin. Sen lisäksi otan jokaisen kohteen lähimmästä ojasta vesinäytteet. Näytteet kuljetan kylmälaukussa SeAMK:lle, jossa pakkaan pullot ja lähetän laboratorioon analysoitavaksi. Näytteiden perusteella tutkitaan, miten suonpohjien metsittäminen vaikuttaa hydrologiaan ja liuenneen orgaanisen aineen ravinteiden huuhtoutumisriskiin.
Toimistopäivinä kirjaan mm. vesinäytteiden tulokset Exceliin. Olen mukana projekteissa puoli vuotta, josta on nyt runsas kuukausi takana, ja olen päässyt hyvin alkuun tehtävissäni. Työ on hyvin monipuolista, jokainen päivä on erilainen, ja ennen kaikkea, saan viettää kesän suurimmaksi osaksi luonnon helmassa. Odotankin innolla, miten saan seurata kasvillisuuden kehittymistä koko kasvukauden ajan.
Elina Hakola
Agrologiopiskelija, SeAMK