Aistituokioista apua aistimusten säätelyyn

Kuvakollaasi, jossa värirakeita kulhossa, värikuulia kämmenellä, käden hierontaa kuminystyröillä ja lapsi puhaltamassa voikukan hahtuvia.

Miltä tuntuvat kurahousut? Sattuuko korviin vai tekisikö mieli pyöriä karusellin lailla?

Taas on se hetki päiväkodin eteisessä- on ahdasta ja kova meteli, eikä Paavo ole vieläkään pukenut kurahousuja. Joka kerta sama juttu. Paavo vastustelee ulos lähtemistä ja tekosyitä on monia. Kasvattajan houkuttelusta huolimatta Paavo huutaa ja heittäytyy lattialle potkien omia vaatteitaan ympäri eteistä. Melkoinen vastarannan kiiski tuo Paavo.

Vai onko sittenkään? Kelataan päiviä taaksepäin ja mietitään missä tilanteissa Paavon käytös muuttuu vastustavaksi.

Usein Paavon on vaikea lopettaa tekemisiään ja lähteä uusiin puuhiin, Paavo myös leikkii mielellään yhden kaverin kanssa tai itsekseen. Isommassa porukassa Paavo ajautuu riehakkaaseen pyörimiseen ja toisinaan myös huutoon. Pukemisessa on aina ollut jotain pientä ongelmaa, milloin sormikkaat ei tunnu menevän kunnolla, milloin huivi kiristää tai ajatuskin pukemisesta on vastenmielistä. Voisiko tässä olla kyse aistiherkkyydestä?

Aistitiedon käsittely voi toimia puutteellisesti

Keskushermoston ja käyttäytymisen välinen yhteys on voimakas. Koska aistitiedon käsittelyn pulmat aiheuttavat henkilölle jäsentymätöntä aistitietoa, on myös henkilön käyttäytyminen jäsentymätöntä. Tällöin lapsen kehitys ei etene järjestelmällisesti, vaan hän osallistuu ja toimii satunnaisesti ja vastahakoisesti, eikä tekemiseen vaadittavat taidot ole tasaisesti kehittyneet. Aistisäätelyn häiriöt kuuluvat aistitiedon käsittelyn häiriöihin, joita on arvioitu olevan noin 5–10 %:lla väestöstä. Esiintyvyys on tätäkin suurempaa lapsilla, joilla on erilaisia kehityksellisiä häiriöitä ja neuropsykiatrisia pulmia kuten autismikirjon häiriöitä tai tarkkaavuuden ja keskittymisen häiriöitä.

Aistiherkkyydet myös vaihtelevat lapsen kasvaessa ja on huomattava, että herkkyydet voivat vaihdella myös päivittäin. Vaihtelu perustuu muuhun kuormitukseen ja vähemmän kuormittuneena lapsi kestää enemmän aistikuormaa, kuin esimerkiksi huonosti nukkuneena tai nälkäisenä. Sopiva määrä aistimuksia onkin mietittävä hyvin yksilöllisesti jokaisen lapsen ja tilanteen kohdalla.

Vinkkivihkonen aistituokioiden toteutukseen varhaiskasvatuksessa

Varhaiskasvatuksen täydentävissä opinnoissa tein kehittämistehtäväni aiheesta Aistiherkkyyksien huomioiminen varhaiskasvatuksessa – aistituokiot osaksi päiväkotiarkea. Työni tarkoitus on lisätä ymmärrystä aistiherkkyyksistä ja niiden vaikutuksista lapsen toimintaan varhaiskasvatuksen arjessa. Halusin tehdä helposti käytettävän työkalun aistituokioiden toteuttamiseen ja siten syntyi vinkkivihkonen, joka sisältää eri aisteja stimuloivia aistituokioita. Kokeile vaikkapa Lapsi-hampurilainen tuokiota, tyynykolaria, taskulamppuleikkiä tai rakentakaa yhdessä aistimaja.

Antoisia aistihetkiä!

Lasinen ennustuspallo lapsen sylillä.

Sonja Kälvinmäki
VAKA19, Varhaiskasvatuksen täydentävät opinnot

Kuvat: Canva, Pixabay

Linkki kehittämistehtävään ja aistituokiot vinkkivihkoseen (pdf) »

 

1.9.2019 jälkeen sosionomiopintonsa aloittaneet voivat työskennellä varhaiskasvatuksessa varhaiskasvatuksen sosionomi -nimikkeellä. (Varhaiskasvatuslaki 540/2018).