Biotalousalan korkeakoulutus sai hyvät arvioinnit
Kansallinen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) tekemä arviointi näytti, että biotalouden korkeakouluissa on vahvaa kestävyysosaamista ja yhteistyötä tehdään aktiivisesti työelämän kanssa. Opiskelijat kokevat biotalousalan koulutukset monipuolisina sekä tuntevat olevansa tulevaisuuden ratkaisijoita alalla, jonka työllä on suuri merkitys. Alan opettajat ovat osaavia sekä innostavat opiskelijoita etsimään uusia kestäviä ratkaisuja.
Karvin arviointi toteutettiin vuosien 2022–2024 aikana. Arvioinnissa tarkasteltiin ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen biotalousalan korkeakoulutuksen koulutustarjontaa. Arvioinnissa kartoitettiin millaista osaamista nykyinen biotalousalan koulutus tarjoaa sekä miten kestävyysosaamista ja digivihreää siirtymää edistetään koulutuksissa. Arvioinnissa tarkasteltiin myös koulutusten työelämäyhteyksiä ja kykyä reagoida toimintaympäristön muutoksiin. Arviointikysymyksiä esitettiin myös biotalousalan jatkuva oppimisen tarjonnasta ja siihen liittyvät haasteista.
Kehittämiskohteina mainittiin, että biotalousalojen koulutusten tulisi tiivistää keskinäistä yhteistyötä, jotta ne voivat nykyistä vahvemmin ja rohkeammin vaikuttaa yhteiskunnalliseen keskusteluun. Koulutukset voisivat tuoda esille tutkimukseen pohjautuvia vaihtoehtoja ja faktaa välillä kärjistyneeseenkin yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Biotalousalan koulutuksissa tulisi olla ruokaketjuajattelua sekä digivihreää teknologiaa osana huoltovarmuusosaamisen kehittämistä. SeAMKissa ruokaketjuajattelu onkin vahvana kaikissa ruoka-alan opetussuunnitelmissa. Esimerkiksi ruokaketjun toiminta ja vastuullisuus opintojaksoissa agrologi-, bio- ja elintarviketekniikan sekä restonomiopiskelijat saavat oppia koko ruokajärjestelmästä ja sen toiminnasta Suomessa. Ruoka-alan koulutusten yhteinen ylempi ammattikorkeakoulututkinto on rakennettu Ruokaketjun kehittämisen ympärille.
Karvin arvioinnin mukana kestävyyden opetusta tulee laajentaa luonnon monimuotoisuuden, kiertotalouden ja terveen maaperän aihealueilla biotalousalan koulutuksissa. Etenkin taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden näkökohdat tulee huomioida osaamistavoitteissa ja opetuksessa aiempaa paremmin.
Koulutuksissa tulisi lisätä vuorovaikutustaitojen oppimista sekä markkinoinnin ja dataomistajuuden osaamista. Niin ikään tekoälyn käyttäminen ja sen eettiset näkökulmat tulisi olla mukana opiskelijoiden ja henkilöstön koulutuksissa.
Kokonaisuudessaan biotalousalan koulutukset kattavat laajasti ja monipuolisesti alan erilaiset painotukset, kuten yrittäjyys ja maaseutukehittäminen, kestävät ruokaketjut, tuotannon uudet teknologiset ratkaisut, kestävän metsätalouden kansalliset ja kansainväliset kysymykset sekä arktiset luonnonvarat.
Arviointiin osallistui 10 luonnonvara-alan ammattikorkeakoulua ja kaksi yliopistoa: Helsingin yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto. Näissä on yhteensä 31 koulutusohjelmaa. Biotalousalan korkeakoulut sijaitsevat eri puolilla Suomea. Koulutusta tarjotaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
Aiheeseen voi tutustua Karvin biotalousalan arviointiraportissa, joka löytyy Karvin verkkosivustolta: Biotalousalan arviointi | Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi)
Lisätietoa:
Anu Katila
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
koulutuspäällikkö, agrologin tutkinto-ohjelma
anu.katila@seamk.fi
puh. 040 830 2430